Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

- Kati Sarvela -

Tunnehaavat huomioivan eli traumainformoidun kohtaamisen keinot eivät päde vain lapsiin, vaan myös turvattomaan lapseen meissä aikuisissa. Esimerkiksi sosiaalisissa peloissa ja toimenpidepeloissa, kuten hammashoitopelossa, tyypillisesti aktivoituu henkilön nuorempia, turvattomia puolia, muistimme kun on tilasidonnaista.

Aikuinen voi tukea kaltoinkohdeltua tai laiminlyötyä lasta:

1. Luomalla turvapaikan lapselle

Kokonaisvaltainen hyvinvointi lähtee liikkeelle turvallisuuden kokemuksesta. Terveydenhuollon yksikössä se voimme järjestääkotoisen, fyysinen tila ja ilmapiirin, jossa ihminen tuntee itsensä levolliseksi ja tervetulleeksi. Koululuokassa se voi olla vaikka soppi, jossa on huopia, pehmoleluja ja tyynyjä. Aikuisen on tuettava ja tarkistettava, että lapsen on hyvä olla siellä.

2. Auttamalla lasta autonomisen hermoston säätelyssä

Kun lapsi kärsii vahingollisesta traumaperäistä stressistä, on häntä tuettava autonomisen hermoston säätelyssä. Meillä on hyvä olla työkalupakissamme monenlaisia työkaluja tähän tarkoitukseen, sillä kaikilla lapsilla vireystilan lasku ei tapahdu samalla tavalla. Sosiaalinen liittyminen, lempeä tunne- ja turvallinen kehoyhteys, aikuisen syli, on yksi tärkeimpiä tapoja rauhoittaa lasta. Kun olemme rakastavien ihmisten ympäröimiä, oksitosiini tasot nousevat ja tämä puolestaan rauhoittaa hermostoamme. Tämän jälkeen keskustelu lapsen kanssa on helpompaa ja oppimiskapasiteetti paranee. Myös erilaisilla tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoituksilla voidaan opetella säätelemään lapsen autonomista hermostoa.

3. Opettamalla sosiaalisemotionaalisia taitoja

Eräs tärkeä taito haavoitetulle lapselle on kehittyä omien tunnetilojen havainnoinnissa, nimeämisessä, ilmaisussa ja säätelyssä. Taideterapeuttiset menetelmät tarjoavat suuren avun tähän. Tärkeä on auttaa lasta antamaan tapahtumille merkitystä, reflektoimalla hänen muistojaan ja kokemuksiaan, kehittämällä lapsen itsetiedostusta ja tunteiden säätelyä. Muistojen palapeliä kootaan yhdessä kokonaiseksi. Hyvän elämän ja terveyden kannalta on olennaista ja tärkeää, että ihminen kykenee solmimaan palkitsevia ja terveitä ihmissuhteita. Kun lapsella on ravitsevat ihmissuhteet, hän oppii jakamaan hyvää ympärilleen. Sosiaalisemotionaalisia taitoja omaavalla ihmisellä on hyvä yhteys sekä omiin erilaisiin tunnetiloihin että muihin ihmisiin.

4. Autamalla kehittämään kimmoisuutta

Kimmoisuudella tarkoitetaan joustavuutta ja palautumiskykyä elämän vastoinkäymisistä. Lapsen kimmoisuus kehittyy monin yllä mainituin tavoin kehittämällä hänen tunne- ja tietoisuustaitoja. Kimmoisalle ihmisille epäonnistumiset eivät ole epäonnistumisia, vaan ne ovat hyvän elämän kompostimultaa.

5. Vahvistamalla kontrollin tunnetta

Laiminlyöty ja kaltoinkohdeltu lapsi menettää kontrollin tunteen omasta elämästään. Hänen ylihän on kävelty välittämättä hänen tunteistaan ja kokemuksistaan. Aikuinen ihminen voi sosiaalisesti tukea lasta voimaantumaan ja ottamaan hallintaan omaa elämäänsä, lisämäällä pienin askelin, yhdessä hänen kanssaan, kokemusta kontrollin tunteesta. Tähän kuulu myös tärkeänä osana hyvä arki. Näin tuetaan lapsen kasvua itseohjautuuteen. Häntä on autettava löytämään oma sisäinen kompassinsa.

6. Vahvistamalla olosuhteita henkiseen kasvuun

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina. Henkistä kasvua syntyy, kun lapsi kykenee kasvamaan vastuunottoon omaa elämäänsä kannattalevasta identiteettitarinasta, kutsun tätä elämän eepokseksi. Tätä narratiivista, tarinallista, työtä voimme tehdä monin eri tavoin: Voimme itse keksiä itsellemme myös erilaisia parantavia rituaaleja, opimme kuuntelemme kehoamme, liikumme, hoivaamme ja hellimme itseämme, lakkaamme syyttämästä tapahtumista muita ja itseämme. Näin on mahdollista vähitellen hyväksyä kaiken elämän epävarmuus, ennakoimattomuus ja keskeneräisyys.

#trauma #traumainformoitu #ace #turvapaikka #tietoisuustaidot #tunnetaidot

BLOGIT

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva