soTE, SOte vai SOTE?




Mustarindan tiloihin Kainuuseen; Hyrynsalmelle, oli kerääntynyt perjantaina 18.1.2019 Suomen sosiaalialan huippututkijoita. Mustarinda- seurahan on taitelijoiden ja tutkijoiden ryhmittymä, jonka tarkoituksena on edistää yhteiskunnan ekologista jälleenrakennusta, kulttuurin ja luonnon monimuotoisuutta sekä taiteen ja tieteen yhteyttä.

Tilaisuus oli antoisa, voimaannuttava ja ajatuksia herättävä. Me allekirjoittaneet jatkoimme oivallusten matkaamme lauantaina Kuhmoon Traumainformoidun kohtaamisen -koulutukseen.

Totesimme, että ajattelumalli, jossa sosiaalityö ajatellaan ”rosvosektoriksi” on valitettavan tavallista. Me ihmettelemme myös, miksi sote-keskusteluista on tullut ensisijaisesti soTE-keskustelu? Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja ja uudet järjestelyt ovvat jatkuvasti mediassa esillä. Jos halutaan säästöjä, on satsattava myös sosiaalityöhön. Meidän on rakennettava tehokas SOTE. Ja juuri tässä järjestyksessä.

Sosiaalityö on panostus kansalaisten yhteisölliselle hyvinvoinnille. Sosiaalityö on investointia tulevaisuuteen. Se on kustannustehokkuutta, joka näkyy myös soTE-säästöinä. Se on ihmisen tukemista ja auttamista henkilökohtaiseen kukoistukseen.

Meillä on olemassa faktatietoa siitä - kiitos esimerkiksi laajan ACE-tutkimustyön (tutkittu lapsuuden hankalia kokemuksia Yhdysvalloissa ja Iso-Britaniassa) - kuinka dramaattiset seuraamukset lasten ja perheiden pahoinvoinnista on oppimiseen, rikollisuuteen, mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen.ACE-tutkimukset kertovat meille, että esimerkiksi diabetes ja lukuisat sydän- ja autoimmuunisairaudet ovat suorassa suhteessa lapsuuden hankaliin kokemuksiin. Samoin selkeä yhteys on olemassa esimerkiksi hampaiden reikiintymiseen. Myös siksi lapsiin ja riittävän hyvän vanhemmuuden tukemiseen on satsattava. Meillä on jo laadukkaita tutkittuja työkaluja myös jo moniin ongelmiin ajautuneiden ihmisten varhaiseen auttamiseen.

Jos poliitikkoja ei kiinnosta moniongelmapotilaiden inhimillinen kärsimys, niin luulisi rahan ja sen ennakoivan säästämisen kiinnostavan. Merkittävät säästöt terveydenhuoltoon syntyvät köyhyyden ja lapsuuden hankalien kokemusten periytymisen katkaisemisesta. Sosiaalityö on nimenomaan syrjäytymisen, mielenterveysongelmien, rikollisuuden ja fyysisten sairauksien ennaltaehkäisytyötä. Se on myös niiden auttamista, jotka ovat jo joutuneet osattomuuden  kierteeseen. Se on ihmisluonnonsuojelua. Sen tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä kustannussäästöinä.

Sosiaalityö voi yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa tukea monin tavoin kansalaislähtöistä toimintaa, yhteisöllisyyttä, osallisuuden mahdollistamista ja vertaistukea. Sosiaalityön ja terveydenhuollon keskinäinen toinen toisiaan kunnioittava yhteistyö on voimaa. Yhdessä olemme enemmän kuin erillisinä. Me SOTE-ammattilaiset monialaisessa yhteistyössä voimme antaa tehokkaammin asiakkaillemme sen kokonaisvaltaisen tuen ja avun, jonka he tarvitsevat.

Tarvitsemme kokonaisvaltaisen ihmiskuvan, jossa ymmärretään sosiaalisen terveyden merkitys sekä mielenterveydessä että fyysisessä terveydessä. Erityisesti perheneuvoloilla, varhaiskasvatuksella  ja kouluilla on poikkeuksellinen aitopaikka havainnoida ennakoivasti perheiden pahoinvointia, jolloin varhainen puuttuminen lasten ja perheiden tukemiseen monialaisella yhteistyöllä tulee mahdolliseksi.

Tulevaisuudessa olemme entistä suurempien haasteiden edessä (esimerkiksi maahanmuutto, ilmastonmuutos) ja myös siksi on välttämätöntä nähdä SOTE-sektorit toinen toisiaan täydentävinä hyvinvointivaltion ylläpitäjinä.

Kiitos Mustarindalle ry:lle, Miina Kaartiselle sekä kumppaneille antoisasta päivästä vaaran laella!

Kainuusta terveisin,

Kati Sarvela, traumainformoitu hammaslääkäri, terapeutti, tietokirjailija

Päivi Härkönen, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, lyhytterapeutti

Reija Heikkinen, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, lyhytterapeutti

Anne Tuikka, aikuissosiaalityön kehittäjäsosiaalityöntekijä














BLOGIT

soTE, SOte vai SOTE?

Sosiaalityö on panostus kansalaisten yhteisölliselle hyvinvoinnille. Sosiaalityö on investointia tulevaisuuteen. Se on kustannustehokkuutta, joka näkyy myös soTE-säästöinä. Se on ihmisen tukemista ja auttamista henkilökohtaiseen kukoistukseen.

Kohti traumasensitiivistä hengellisyyttä

Keskinäisen luottamuksen ja varauksettoman hyväksynnän, väkivallattoman henkisen yhteisön, ylläpitämiseen tarvitaan tietoa traumoista ja niiden seurauksista mutta myös toivon esillä pitämistä. Yhteisö, joka on samanaikaisesti turvallinen ja ennakoitava, avoin, virtaava ja notkea, syvällinen ja leikkisä, prosessinomainen eli sanalla sanoen Elävä.

Pirkko Olanterä

Kuinka valetaan peruskivet traumainformoituun organisaatiokulttuuriin?

On olemassa yhä enemmän näyttöä siitä, että lapsuuden hankalat kokemukset ja muut "traumat", tunnehaavamme, vaikuttavat merkittävästi oppimiseemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Sitä mukaan kun tätä tieteellistä näyttöä on alkanut kasaantua lisää, on traumainformoituja käytäntöjä alettu integroimaan kansainväilsesti yhä kasvavassa määrin, paitsi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kati Sarvela

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva