Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

- Kati Sarvela -

Inhimillisyyden vallankumousta on se, että luomme yhteiskunnallisista instituutioista kanslaisten turvapaikkoja (Aarva, Kortejärvi, Sarvela, 2018). Tunnehaavat huomioivan eli traumainformoidun varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja soten ytimen muodostaa turvallisuuden kokemusta vahvistavat rakenteet ja johtamiskäytännöt.

Traumainformoidussa järjestelmässä ryhdymme kaikki yhdessä työilmastonsuojelijoiksi ja alamme varjella kaikin keinoin ihmisluontoa. Tällä on mahdollista luoda kustannustehokas järjestelmä, jolla voimme edistää oppimista ja paranemista, mutta tehokkaasti myös ennaltaehkäistä sairauksien ja rikollisuuden syntymistä.

Alan pioneerin Sandra Bloomin turvapaikka-mallin (Restoring Sanctuarity 2013) mukaan turvapaikka muodostuu neljän tason turvasta:

1. Sosiaalinen turva

Työpaikat ovat sosiaalisia ympäristöjä, ja sosiaalinen turva nousee arvoista, jotka jaamme. Se merkitsee myös sitä, että kykenemme luomaan ja ylläpitämäään turvallisia ja ravitsevia ihmissuhteita. Tällaisessa ympäristössä maksimoidaan työntekijän ja asiakkaan kukoistus: tunne-, luovuus- ja älykapasiteetti. Terve tapa liittyä sosiaalisesti toiseen ihmiseen opitaan lapsuudessa. Kiintymyssuhdevauriot ja muut tunnehaavamme voivat vahingoittaa näitä taitojamme. Siksi työpaikoille voi kasaantua historian kulussa vahingollisia, esimerkiksi alistavia tapoja kommunikoida. Tällöin tyypillisesti tapahtuu ihmisten välisten psykologisten rajojen rikkomisia. Pahimmassa tapauksessa sosiaalisesti turvattomassa organisaatiossa tärkein informaatiovirta on huhuja ja juoruamista. Terveessä työilmastossa siedetään erilaisuutta, kunhan toisten ihmisten rajoja ei rikota. Sosiaalisesti terveessä organisaatiossa on terveet valtasuhteet. Siellä on lisäksi tehokas tukijärjestelmä heille, joiden minuutta vahingolliset, kaltoinkohtelevat, ihmissuhteet ovat vaurioittaneet.

2. Fyysinen turva

Tätä turvallisuuden muotoa on helppo seurata ja mitata. Ehkä sen merkitys on siksi jopa ylikorostunut. Valitettavan monet ihmiset ajattelevat, että tämä on ainut turvallisuuden muoto, mitä yhteiskunnan eri instituutioissa tarvitaan. Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

3. Moraalinen turva

Moraalinen turva merkitsee sitä, että ihminen voi katsoa itseään peilin, ilman häpeää ja syyllisyyden kokemusta. Joskus moraalisen turvan rikkomukset ovat ilmeisiä, vaikkapa silloin kun työtoveri tai esimies on näkyvästi alistava ja julma. Joskus se ei ole yhtä läpinäkyvää. Esimerkkinä voi olla vaikkapa se epäoikeudenmukainen suosimis- tai palkkausjärjestelmä, jossa esimerkiksi sote-yksikössä asiakkaille tarkoitettuja rahoja jaetaan esimerkiksi yritysjohdolle ylisuurina palkkioina. Sote-ammattilaiset ja opettajat Suomessa yleensä koulutetaan moraalisesti tiettyihin normeihin, ja näiden tulisi olla sopusoinnussa työpaikan arvojen ja uskomusten kanssa. Moraalinen turvallisuuden kokemus voi kadota, mikäli työntekijä joutuu tekemään työtä siten, että se ei ole sopusoinnussa hänen oppimiensa arvojen ja uskomusten kanssa. Kun työpaikassa vallitsee moraalinen turva, ihminen voi tehdä työtä tuntien, että työtä tukee ja kannattelee oman työpaikan esimies ja koko toiminnan takana oleva instiituutio. Moraalista turvaa voidaan työpaikalla vahvistaa vuorovaikutuksella, oppimalla ja ympäristöllä, joka tukee ihmisten henkistä kasvua.

4. Psykologinen turva

Psykologinen turva tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on turvallinen kokemus itsensä kanssa. Ihmisen oma identiteetti on vahva, ja hän kykenee suojelemaan itseään muiden vahingollisilta impulsseilta eikä lähde mukaan toisia vahingoittaviin käyttäytymismalleihin. Työntekijällä on sopivan vahvat rajat, ja hän suhteuttaa itsensä yhteisöihin ilman, että hän itse harjoittaa alistavia käytäntöjä tai tulee itse alistetuksi. Psykologista turvallisuuden kokemusta voi vahingoittaa sarkasmi, paatoksellinen saarnaaminen asioista, alistaminen, julkinen nöyryytys, työntekijään kohdistuva negatiivinen äänensävy tai kehonkieli, epäloogisuus, epäreiluus, jäykkyys, suosimisjärjestelmä, loppumattomat säännöt ja määräykset, syyttely ja häpeäpaaluun pistäminen. Olemme erityisen alttiina näille kokemuksille, mikäli meille itsellemme ei ole annettu sosiaalista turvaa lapsuudessa. Psykologista turvaa ravitseva ympäristö kannustaa ja kouluttaa työntekijää itsesuojeluun, itsetuntemukseen, omaehtoisuuteen, itsensäarvostamiseen, itsensä voimaannuttamiseen, tunteiden säätelyyn, itsekuriin, johdonmukaisuuteen, uteliaisuuteen, huumoriin, luovuuteen ja henkisyyteen.

— Kati Sarvela —

LÄHTEITÄ:

Aarva, Kortejärvi ja Sarvela, Inhimillisyyden vallankumous — Iloa ja toivoa terveydenhoitoon, Basam Books, 2018

Bloom, Farragher, Restoring Sanctuarity Oxford University Press, 2013

#iloajatoivoa #inhimillisyydenvallankumous #traumainformoitu #trauma #turvapaikka #sandrabloom

BLOGIT

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva