Kati Sarvela

INTERSEKTIONAALINEN FEMINISMI puhuttelee tällä hetkellä hallitusta ja oppositiota. Tämä ohjasi minut hetkeksi intersektionaalisuuden maailmaan ja kuinka se liittyy traumainformoituun liikkeeseen ja erityisesti terveydenhuoltoon.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan sitä, että erilaiset yhteiskuntaan ja yksilöön liittyvät tekijät ja luokittelut risteävät sekä vaikuttavat toinen toisiinsa samanaikaisesti. Esimerkiksi iän ja sukupuolen hyvinvointivaikutukset ovat samanaikaisia, eikä niiden yhteisvaikutusta voida tietää sen perustella, miten ne vaikuttavat hyvinvointiin erikseen.

Intersektionaalisuus on hyödyllinen käsite, kun pyritään siirtymään aidosti potilaskeskeiseen hoitamiseen, jossa ymmärretään asioita systeemisesti, trauma-, sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti, sekä huomioidaan myös muut terveyden ja hyvinvoinnin sosiaaliset muut erilaiset määrittelijät. Intersektionaalinen analyysi tekee näkyväksi rakenteellista väkivaltaa, olkoon sitten kysymyksessä vaikkapa osaton nuori mies, maahanmuuttaja, transsukupuolinen ihminen tai seksualisesti hyväksi käytetty lapsi. Intersektionaalisuus tekee näkyväksi rakenteellista syrjintää.

Miksi tarvitsemme intersektionaalista analyysiä traumainformoidussa terveydenhoitojärjestelmässä? Carolyn Shimmin ottaa esille viisi tähän liittyvää teemaa, joita seuraavassa reflektoin.

1. Se, että sisällytämme ihmisen kohtaamiseen erilaisia näkökulmia ja ääniä on kansanterveysteko ja edistää potilaiden sitoutumista hoitoihin. Terveydenhoidon ammattilaisen työssä tämä merkitse entistä todellisempaa potilaskeskeisyyttä ja monialaista, esteetöntä, luovaa yhteistyötä.

2. Se, miten tällä hetkellä käsitteellistätään sitoutumista hoitoihin, vaientaa tiettyjen ihmisryhmien ääniä. Nykyisessä terveydenhoitojärjestelmässä jätetään tyypillisesti edelleen vähälle huomiolle se asia, että taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset tekijät sekä henkilökohtaiset merkitykset ja kokemukset risteävät monin tavoin, vaikuttaen terveyteen ja hyvinvointiin. Sen sijaan ihminen on paloiteltu tutkimus- ja hoitojärjestelmässä siten, että se ei vastaa inhimillisen elämän kokonaisuutta, sen moninaisia määrittelijöitä.

3. Usein hoitojärjestlemässä suljetaan pois juuri heidän äänet, jotka kantavat suurimpia terveysriskejä ja sairastavat eniten. Tämä saattaa vain lisätä heidän terveyskulujansa, kärsimystään ja ulkopuolisuuden tunnetta.

4. Intersektionaalisen analyysin tarkoitus on juuri sisällyttää terveydenhoitoon myös äänet, joita vähiten tällä hetkellä kuunnellaan. Tällä on keskeinen rooli siinä, että heidät saadaan kokemaan hoitojärjestelmä omaksi, sitoutumaan ennaltaehkäiseviin käytäntöihin ja mahdollisiin hoitoihin sekä terveydenhoitokuluja saataisiin samalla pienennettyä. Kysymys on siis siitä, että siirrymme aidosti järjestelmälähtöisestä hoitamisesta potilaskeskeiseen hoitamiseen. Potilaan keho on eletty ainutkertainen keho omine risteävine merkityksineen, ja sitä on hoitavan henkilökunnan hoitosuhteessa kyettävä herkästi refleksoimaan. Hoidettavana terveydenhuollossa ei ole vain biologinen keho, vaan eletty, kokemuksia ja niiden merkityksiä, ilmentävä keho.

5. Viimeisinä, ja traumainformoidun näkökulman kannalta keskeisenä tekijänä, jonka me terveydenhoidon ammattilaiset edelleen varsin usein sivuutamme on se, kuinka potilaan kokemuksellinen todellisuus linkittyy, erityisesti runsaasti sairastavien ihmisryhmien kohdalla, traumaattiseen stressiin. Sote-ammattilaisten on kyettävä monialaiseen yhteistyöhön, jossa tiedostetaan, miten laaja-alaisesti levinnyttä traumaattinen stressi on (esimerkiksi ylisukupolvinen trauma ja lapsuuden haitalliset kokemukset) ja miten paljon ne aiheuttavat henkilölle kärsimystä (sairastavuus, mielenterveysongelmat, väkivalta, sosiaaliset ongelmat) ja yhteiskunnallisia kuluja. Lisäksi on tiedostettava se, että ilman intersektionaalisuuden ymmärrystä ja traumatietoisuutta järjestelmä itsessään voi olla traumatisoiva.

PS. Liitän tähän vielä videomme kirjamme ennakkojulkaisutilaisuudesta. Se käsittelee traumainformoitua järjestelmää (Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen, toim. Elisa Auvinen ja Kati Sarvela, Basam Books) Kirjaa voi tilata seuraavasta osoitteesta:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSf2Op3sc_AnX9FPr_U7UTJZzInHFRkdVthVHAKLKQt3Epeedw/viewform?usp=sf_link

Lähde:

https://medium.com/…/5-reasons-why-we-need-trauma-informed-…

Read More

Kati Sarvela

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta

Lue lisää
Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmissuhdetyöhön - videoita

Täältä löydät videoita liittyen kirjaamme Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (kustantaja Basam Books, 2020)

Lue lisää
Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen ennakkojulkkarit

Ennakkojulkkarit kirjastamme "Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen"

Lue lisää