Mikä ihmeen traumainformoitu?


KOVASTI hämmennystä tuntuu herättävän edelleen tämä “traumainformoitu” sanana. On hieno asia, että minua haastetaan tässä asiassa. Seuraavassa puollan traumainformoitu-sanan käyttöä. Mielelläni otan vastaan edelleen kritiikkiä, korjauksia ja täsmennyksiä ajatteluuni.

Ehdotan ”vastarannan kiiskeille” sitä  vaihtoehtoa, että voitaisiin puhua traumainformoidusta eli traumatietoisesta kokonaisjärjestelmästä. Käyttämämme käsitteet voidaan muokata vastaamaan kunkin koulutettavan ryhmän ymmärrystasoa. Esimerkiksi kun traumatietämystä tuodaan ihmisille, joilla ei ole “hajuakaan traumoista”, voidaan puhua ”tunnehaavat tai kivuliaat kokemukset huomioivasta kohtaamisesta”. Traumainformoitu työote viittaa nykykäsitykseni mukaan kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa organisaatioon, joka on mennyt läpi pitkän tien kohden traumatietoisia käytäntöjä kaikilla tasoilla kokonaisjärjestelmässään. Silloin kun kyseessä on vasta orientoituminen kohden traumainformoitua kokonaisjärjestelmää, voidaan puhua  ”tunnehaavat huomioivasta työotteesta”, sitten ”traumasensitiivisestä systeemistä”, seuraavaksi ”traumat huomioivasta” organisaatiosta ja viimeisenä traumainformoidusta  järjestelmästä. Jotakuinkin näin käytän niitä tällä hetkellä. Traumainformoidussa järjestelmässä traumatietoiset käytännöt on juurtuneet jo siinä määrin käytäntöihin, ettei ole enää merkitystä, vaihtuuko vaikkapa johdon jäseniä.

Ymmärrän mainiosti, että “ traumainformoitu” sanana saattaa herättää tylsiä mielleyhtymiä, koska "informaatiohan" käsitetään yleensä teknisenä ja kylmänä "data"- terminä. Muutos traumatietoiseen kokonaiskulttuuriin on yhteinen kokemuksellisen oppimisen ja tieteellisen tiedon yhdistymisen luova ja henkinen matka, jossa alamme yhä enemmän ymmärtää kuinka vuorovaikutussuhteemme, niiden energia ja informaatio, muuttuu yksilön neurobiologiaksi.

Kun kurkistaa sanan “informaatio” etymologian, sillä on ja on ollut muitakin merkityksiä kuin kylmä “data”. Se viittaa myös ymmärrykseen ja käsittämiseen sekä entropiaan. Tuo entropia synnytti minussa heti villejä mielleyhtymiä. Mieleen tuli monia  tutkijoita kuten uuden fysiikan pioneereja…

Maurice Hariou (1899) juristi ja sosiologi kirjoitti aikoinaan tähän tapaan (Sosiaalisen liikkeen oppitunnit):

"On avattava uusi tiedesuuntaus ... joka vertaa yhteiskuntatieteiden ja sosiaalisen liikkeen mekaniikkaa termodynamiikkaan.  Näin tehdessään ihmismieli tunnistaa sen,  että hän on verkottautunut  ja kuinka kaikilla luonnonilmiöillä on jatkuvuus.  Vähitellen on mahdollista määrittää tarkemmin tämän uuden tieteen erityinen sisältö ja luokitella olennaiset sen elementit, jotka sitten toimivat ihmiskunnan teorioiden uutena koitinikivenä.”

Mielestäni interpersonaalinen neurobiologia (IPNB) on mahdollisesti juuri tätä uutta Harioun visioimaa tiedettä. Se kuvaa, kuinka sosiaaliset liikkeet, muut kulttuuriset tekijät, ihmissuhteemme sekä ympäristömme materialistiset tekijät muuttuvat ihmisten neurobiologiaksi. IPNB punoo yhteen humanistisia tieteitä, taiteita, terveystieteitä ja luonnontieteitä verkostoajatteluksi. Sen tavoitteena on hyvinvoiva ihminen, hyvinvoivassa ”turvapaikassa”, ympäristössä jossa luottamuspääoma (Jukka Mäkelä ) saadaan lisääntymään ja  aivojen sekä hermoston kehitys on ihanteellista. Niiden kehitykseen vaikuttaa geneettinen perimä, epigenetiikka (kokemukset periytyvät myös!) sekä lapsen sosiaaliset suhteet, haitalliset kokemukset, henkinen ja aineellinen turva.

Joidenkin tutkijoiden mukaan autonomiseen hermoston (ANS) kehittyminen noudattaa epätasapainoisen termodynamiikan sääntöjä. Sitä voidaan pitää  kokonaisuutena evoluution aikana asteittain muodostuneena dissipatiivisena*) rakenteena, joka muovautuu  ja rytmisesti liittyy aivojen sekä sen  sisäisten ja ulkoisten ympäristöjen välillä kulkevaan  energian, aineen ja tiedon vaihtoon sekä sen  säätelyyn. ANS:n tehtävä on ylläpitää tasapainoa ihmisen sisäisen todellisuuden, ulkomaailman ja ihmisten välillä. Aivot ja autonominen hermosto ovat perustavalaatuisesti sekä historiallisia että sosiaalisia elimiä.

Traumatisoituneen ihmisen sosiaalisen kehomielen tasapaino ja ANS:n toiminta häiriintyy. Se muuttuu epävakaaksi tai jäykistyy. Näissä olosuhteissa mieli ei erilaistu riittävästi eikä se yhtenäisty eli integroidu (Daniel Siegel). Traumaattisesta stressistä kärsivän ihmisen kehomieli ei pääse erilaistumaan, koska se kiinnittyy ja takertuu energiaa sitoviin tiloihin. Mikä mielenkiintoista, ihminen, jonka mieli ei ole päässyt otollisissa olosuhteissa erilaistumaan ja yhdistymään, on alttiimpi paitsi monille terveys- ja mielenterveysongelmille myös autoritaarisile hallitsijoille. Käy vain mielessä millaiset kollektiiviset väkivaltaiset seuraamukset voi olla, kun traumaattinen stressi häiriinnyttää yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien sekä heidän ympäristönsä tasapainoista kehitystä.

Traumainformoidun eli traumatietoisen kokonaisjärjestelmän keskiössä on ihminen, jonka mieli  on riittävästi erilaistunut ja tämän jälkeen “integroitunut” eli yhtenäistynyt. Neuraalisesta integroitumisesta Dan Siegeliltä löytyy lukuisia kirjoja aiheesta ja muun muassa tämä erinomainen video.

Tulen jatkossakin käyttäymään edelleen sanaa traumainformoitu. Se on jo vakiintunut kansainväliseen käsitteistöön (trauma-informed), ja helpottaa näin moninaisten aiheeseen liittyvän tutkimuksen ja kirjallisuuden ymmärtämystä. Rinnalla toki voi käyttää halutessaan traumatietoista kokonaisjärjestelmää tai ihan, mitä itse kukin haluaa. Kun ihmistä koulutetaan traumatietoisuuteen, kannattaa miettiä, millaisia käsitteitä kussakin traumatietoisuuden kehittymis- ja  prosessointiportaalla käyttää. Alkuksi voi mainiosti puhua vaikkapa “tunnehaavat huomioivasta kohtaamisesta ”, mutta sitä mukaan kun ymmärrys traumoista lisääntyy, kannattaa käsitteistöä rikastaa, jotta sillä päästään kiinni trauman hyvin monimuotoisiin ja syvällisiin ilmiöihin. Uskon psykoedukaation voimaan. Voin kokemuksesta kertoa,että monet ovat ”siedätyshoidolla” tottuneet traumainformoitu-käsitteeseen.

Tavallinen ihminen on oppivainen olento, mutta perusedellytys tälle on, että hänen autonominen hermostonsa ja aivot toimivat tasapainoisesti. Jotta tämä mahdollistuu mahdollisimman monelle ihmiselle, tämä edellyttää traumatietoista kokonaisjärjestelmää mm. väkivallan ennaltaehkäisyä ja entistä aktiivisempaa lasten ja marginaalissa olevien ryhmien tasa-arvotyötä. On määrätietoisesti lisättävä kansalaisten luottamuspääomaa ja kehoturvaa.

Lopuksi vielä muistutan, että traumainformoitu organisaatio ei ole itse päämäärä, vaan se on kollektiivinen askel kohden syvällistä toipumiskeskeistä kulttuuria, jossa osaamme käydä voimavaralähtöisesti ja parantavasti keskusteluja myös epämukavista ja kipeistä teemoista.

*) energiaa sitova, vaimentava, tasapainottava

Lähteitä:

Jukka Mäkelä: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137983/URN_ISBN_978-952-343-307-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Auton Neurosci, Giorgio Recordati, 2003 Jan 31;103, A thermodynamic model of the sympathetic and parasympathetic nervous systems

THE AUTHORITARIAN COSMOS: COMPLEXITY, ELECTIVE AFFINITIES AND THE “THERMODYNAMICS” OF THE SELF, ByTORALF ZSCHAU Doctor of Philosophy Oklahoma State University Stillwater, Oklahoma 2010

BLOGIT

Traumainformoitu työote - Intersektionaalisuudesta tietoiseen läsnäoloon

Potilaskeskeisen hoitamisen ei pitäisi jäädä vain julkiteoriaksi internet-sivuille, vaan sitä pitää elää todeksi tutkimuksessa ja ja kaikkia kansalaisia palvelevissa terveydenhuollon käytännöissä. 

Kati Sarvela

TraumaCafé videoita

TraumaCafé videoita

Covid-19, traumatietoisuus ja resilienssi

Järjestelmä, jossa unohdetaan haavoitettujen ihmisryhmien erityistarpeet, on paitsi kallis myös epäinhimillinen. Tehokkaat sote-palvelut luodaan kuuntelemalla juuri heitä erityisen herkällä korvalla.

Ajatuksia traumasta, traumainformoidusta järjestelmästä ja työotteesta

Traumainformoidussa liikkeessä ihmiset koulutetaan tiedollisesti ja kokemuksellisesti uuteen ymmärrykseen traumoista. Työskentely niiden parissa on varsin erilaista nykyään kuin vaikkapa perinteisessä viime vuosisadan psykoanalyyttisessä työskentelyssä.

Mikä ihmeen traumainformoitu?

Muistutan, että traumainformoitu organisaatio ei ole itse päämäärä, vaan se on kollektiivinen askel kohden syvällistä toipumiskulttuuria, jossa osaamme käydä voimavaralähtöisesti ja parantavasti keskusteluja myös epämukavista ja kipeistä teemoista. ‍

- Kati Sarvela -

Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamisen (videoita)

Täältä löydät videoita liittyen kirjaamme Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (kustantaja Basam Books, 2020)

Mitä yhteistä on COVID-19:lla ja väkivallalla?

YHTEENVETONA sekä virusinfektiot että väkivalta ovat tarttuvia sairauksia, jotka voivat muuttua pandemiaksi. Ne molemmat voivat johtaa kuolemaan, fyysiseen sairastavuuteen, traumatisoitumiseen ja ihmisten eristäytymiseen. Covid-19 vastaan rokotus on erilainen kuin väkivaltaa vastaan rokottaminen.

Kati Sarvela

Intersektionaalinen analyysi ja traumainformoitu terveydenhoitojärjestelmä

Kuinka intersektionaalisuus liittyy traumainformoituun liikkeeseen ja erityisesti terveydenhuoltoon?

Kati Sarvela

Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen ennakkojulkkarit

Ennakkojulkkarit kirjastamme "Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen"

Komplisoituneen trauman jäljillä

Komplisoitunut trauma saa alkunsa pitkäkestoisessa stressissä, joka on niin vaikeaa, että stressin automaattinen sääntely kehossa lopulta muuttuu mahdottomaksi. Erityisen haavoittuvia komplisoituneelle traumaperäiselle stressille ovat he, jotka ovat kokeneet stressiä varhaislapsuudessa hermoston ollessa vielä muodostumassa.

Jukka Packalen

Hammashoitohuone teatterinäyttämönä

Trauma varastaa liian usein mielikuvituksemme ja elämämme muuttuu liian vakavaksi. Tärkeä osa toipumista on luovuuden ja mielikuvituksen kapasiteetin palauttamista. Niiden avulla voimme löytää itsemme meitä dominoivien narratiivien takaa.

Kati Sarvela

Traumainformoitu järjestelmä ja ihmisoikeudet

Meidän on täytettävä tieteen ja ihmisoikeusaktivismin välillä oleva kuilu sekä tarjottava traumatietämyksemme paitsi ruohonjuuritasolle myös johtamiseen ja rakenteisiin.

Kati Sarvela

Voiko korona pandemia tuoda tullessaan mitään hyvää kansalaisille ja kansakunnille?

Olemme saaneet huomata, että korona tuo mukanaan huolta, pelkoa, ahdistusta ja surua. Nykyisen pandemian voi ajatella olevan myös kollektiivisesti globaali trauma, joka osoittaa kuinka helposti haavoittuvan elämäntavan olemme maapallolle rakentaneet.

Kati Sarvela

Sydänyhteyden neurobiologiaa

Meille ammatilaisillekin alkaa yhä enemmän valjeta monialaisessa tieteellisessä yhteistyössä se, että tämä sydänyhteys ei ole mitään “hörhöä sanahelinää”, vaan se näyttää olevan puhdasta interpersonaalista neurobiologiaa

Kati Sarvela

Krooninen kipu, trauma ja vireystila

Trauma ja kipu näyttävät kietoutuvan erottamattomasti toinen toisiinsa. Krooninen kipu voi olla traumaperäistä ja siitä itsessään kärsiminen voi olla henkilölle traumatisoivaa.

Kati Sarvela

Sosiaalinen epigenetiikka

Myötätuntoon rakentuvan sosiaalisen epigeneettisen muuntelun voi lukea ihmisluonnosuojelun piiriin kuuluvaksi.

Kati Sarvela

Kollektiivisesta traumasta ja yhteiskuntarauhasta

Kati Sarvela, HLL, terapeutti (sensomotorinen psykoterapia, hypnoterapia)

Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla systeemillä terveydenhuollossa?

Traumainformoidussa systeemissä (TIS) on kolme tasoa: systeemi, hoiva ja varsinaiset traumainterventiot.

Yhteinen kieli - Traumainformoitu kohtaaminen ihmistyössä

VIDEO Toukokuun 2019 alkupuolella kokoonnuimme Maunula-talolle keskustelemaan traumainformoidusta kohtaamisesta. Juontajana toimi Hanna Kortejärvi, ja keskustelijoina Maria Lindroos, Johanna Linner Matikka ja Kati Sarvela.

Basam Books ja Iloa ja toivoa -verkosto yhteistyössä

Näyttöön perustuvaa vai asiakkaan kokemukseen luottavaa psykoterapiaa?

Meillä on ruohonjuuritasolla loistavia osaajia, jotka osaavat työnsä. Ehkä olisi aika kuunnella asiakkaiden lisäksi myös heitä. Tarvitsemme säätelyjärjestelmää, mutta sen täytyy olla inhimillisen elämän orgaanista olemusta kunnioittava.

soTE, SOte vai SOTE?

Sosiaalityö on panostus kansalaisten yhteisölliselle hyvinvoinnille. Sosiaalityö on investointia tulevaisuuteen. Se on kustannustehokkuutta, joka näkyy myös soTE-säästöinä. Se on ihmisen tukemista ja auttamista henkilökohtaiseen kukoistukseen.

Kohti traumasensitiivistä hengellisyyttä

Keskinäisen luottamuksen ja varauksettoman hyväksynnän, väkivallattoman henkisen yhteisön, ylläpitämiseen tarvitaan tietoa traumoista ja niiden seurauksista mutta myös toivon esillä pitämistä. Yhteisö, joka on samanaikaisesti turvallinen ja ennakoitava, avoin, virtaava ja notkea, syvällinen ja leikkisä, prosessinomainen eli sanalla sanoen Elävä.

Pirkko Olanterä

Kuinka valetaan peruskivet traumainformoituun organisaatiokulttuuriin?

On olemassa yhä enemmän näyttöä siitä, että lapsuuden hankalat kokemukset ja muut "traumat", tunnehaavamme, vaikuttavat merkittävästi oppimiseemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Sitä mukaan kun tätä tieteellistä näyttöä on alkanut kasaantua lisää, on traumainformoituja käytäntöjä alettu integroimaan kansainväilsesti yhä kasvavassa määrin, paitsi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kati Sarvela

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden haitalliset kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva