Traumatietoisuuden merkitys yhteiskunnallisissa yrityksissä ja traumainformoiduksi organisaatioksi muuttuminen

Fanni Aalto, Luovuuden Lakeuden viestinnän asiantuntijaharjoittelija

Iloa ja toivoa –blogipostaus koulutuksesta Yhteistyössä Luovuuden Lakeuden kanssa 12.8.2020

Elokuisena iltapäivänä työyhteisömme Luovuuden Lakeuden kulttuuri- ja hyvinvointitilalla pääsi osallistumaan Kati Sarvelan johdolla traumainformoidun kohtaamisen koulutukseen.Koulutus toimi ponnahdusikkunana yrityksemme matkalla traumainformoiduksi organisaatioksi, joka kaikessa kohtaamis- ja palvelutoiminnassaan pyrkii katsomaan tilanteita traumainformoidun ja ihmisarvoa kunnioittavan kehyksen läpi.

Kohtaamme todennäköisimmin elämämme varrella eritasoisia sietokykymme ylittäviä kokemuksia, jotka tavalla tai toisella jättävät muistijäljen mieleemme ja kehoomme. Tällaiset kokemukset ovat jotain ehkä hyvin irrallisen tuntuista ja epämukavia tuntemuksia herättäviä, mitä emme kykene liittämään osaksi omaa elämäntarinaamme. Koulutuksessa opimme nimittämään näitä kokemuksia traumoiksi ja ymmärsimme trauman merkityksen paljon laajemmin kuin ennen.

Koulutus laajensi ymmärrystämme myös trauman passivoivista vaikutuksista, jotka saattavat lmentyä monin eri tavoin. Traumatisoituneille ihmisille voi olla hankalaa pysyä läsnä tai yhteydessä ympäristöönsä. Esimerkiksi lamaannuksen tuntemusten vuoksi voi olla vaikeaaosallistua tai reagoida ympärillä tapahtuviin ilmiöihin ja asioihin. Lamaannuksen lisäksi trauma voi laukaista ihmisessä yli- tai alivireystilan, joka on seurausta siitä, että riittävän pitkään jatkuneen tai usein toistuneen kielteisen tapahtuman myötä ihmisen sietoikkuna erilaisille ärsykkeille on kaventunut. Tällöin monenlainen pienikin ärsyke voi laukaista ihmisen yli- tai alivireystilaan.

Yksi kaiken kanssakäymisen sekä oman palvelutoimintamme kannalta merkittävä huomio oli se, että yhteys toiseen ihmiseen ja luontokappaleisiin koetaan silloin, kun ihminen on hyvinvoiva. Tämän vuoksi kaikella toiminnallamme yhdessä traumainformoidun lähestymistavan kanssa tahdomme ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia kaikilla eri aloilla ja eri yhteiskunnan tasoilla. Trauman passivoivan ja ali- tai alivireyttävien vaikutusten tiedostaminen on osa tätä hyvinvoinnin lisäämistä tavoittelevaa työtä.

Sarvela kiteytti myös omassa blogipostauksessaan Traumainformoitu järjestelmä ja ihmisoikeudet jotain hyvin puhuttelevaa nykymaailman tilasta ja siitä, miten kasvava rooli ja merkitys traumatietoisuudella on.

Mitä epävakaammaksi maailma menee, sitä enemmän tarvitsemme traumatietoisia, ihmisoikeudet huomioivia kansalaisia, jotka osaavat vaikeinakin aikoina vakauttaa itseään ja tuntea myötätuntoa muita olentoja kohtaan, mikä merkitsee tietysti myös aktiivista kärsimystä vähentävää yhteisöllistä ja ekologian huomioivaa käytännön toimintaa.”

Keskustelimme koulutuksessa korjaavien kokemusten merkityksestä suojelevina tekijöinä ja traumaattisten kokemusten paikkaajana. On arvokas ajatus tiedostaa, miten ihan vain jo yksittäiselläkin hyvällä ja myönteisellä kohtaamisella on siirtovaikutuksia koko muuhun elämään. Käsittelimme samaa aihetta myös opettajien rooliin liittyen, miten joissain tapauksissa kuunteleva ja huomioiva opettaja saattaa olla lapselle ainut turvallinen aikuinen, joka auttaa tätä selviytymään myös oman perheen turvattomuuden tai tragedian keskellä.

Samaan tapaan keskustelimme myötätunnon roolista suojelevana ja eheyttävänä tekijänä jakielteisten kokemusten paikkaajana. Luovuuden Lakeudella toteutetaan kaikenlaista kohtaamistoimintaa eläinavusteisin menetelmin, kuin myös taide- ja tanssiterapeuttisin menetelmin. Traumainformoidun kohtaamisen punainen lankaa sopiikin täydellisesti yhdeksi toimintamme peruspilariksi, sillä tahdomme olla yhtenä tahona luomassa myönteisesti vahvistavia kokemuksia ja kohtaamisia.

Työyhteisömme osallistui koulutukseen hyvin monenlaisista taustoista lastensuojelutyön, palvelualan, viestinnän ja hevoskoulutus- ja ratsastusopettajan sekä eläinten hoidon aloilta. Koulutuksesta saimme yhteisiä valmiuksia ja eväitä oman toimintamme tueksi sekä matkallemme traumainformoituksi organisaatioksi.

Yhteiskunnallisena yrityksenä traumainformoidun kohtaamisen ydinajatus kulkee palveluidemme ytimessä, sitoudumme myös yhteisönä kehittämään tätä lähestymistapaa. Sarvela sanoitti hyvin, että traumainformoiduksi organisaatioksi muuttuminen tarkoittaa jatkuvaa matkantekoa, jossa jokainen työyhteisön jäsen on motivoitunut syventämään ymmärrystään tätä paradigmaa kohtaan. Yhtenä merkittävänä koulutuksen tarjoamana ajatuksena oli se, että traumainformoitu kohtaaminen on hyvä nähdä samaan aikaan myös yhteiskunnallisena liikkeenä, jota me yhtenä yhteistyötahona pyrimme monien muiden tapaan levittämään.

Tahdomme olla yrityksenä mukana luomassa parempaa yhteiskuntaa ja yhteisöä, josta tullaankin keskeiseen eettiseen näkökulmaan: jos yritys tahtoo ilmaista olevansa myös eettisesti kestävä, silloin tällaiset kysymykset ovat hyvin merkittäviä. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on myös valta sekä vastuu ottaa asioihin kantaa tasapainoisesti. Luovuuden Lakeudella tahdomme olla mukana sitoutuneina levittämään tietoisuutta ja ymmärrystä traumainformoidun kohtaamisen lähestymistavasta ja ydinajatuksista osaksi kaikenlaisia kohtaamisia niin työelämässä kuin muissakin elämän kohtaamisissa.

Iloa&toivoa blogin Kati Sarvelan kirjoitus Traumainformoitu järjestelmä ja ihmisoikeudet

https://www.iloajatoivoa.fi/tammikuu/traumainformoitu-jarjestelma-ja-ihmisoikeudet

BLOGIT

Covid-19, traumatietoisuus ja resilienssi

Järjestelmä, jossa unohdetaan haavoitettujen ihmisryhmien erityistarpeet, on paitsi kallis myös epäinhimillinen. Tehokkaat sote-palvelut luodaan kuuntelemalla juuri heitä erityisen herkällä korvalla.

Ajatuksia traumasta, traumainformoidusta järjestelmästä ja työotteesta

Traumainformoidussa liikkeessä ihmiset koulutetaan tiedollisesti ja kokemuksellisesti uuteen ymmärrykseen traumoista. Työskentely niiden parissa on varsin erilaista nykyään kuin vaikkapa perinteisessä viime vuosisadan psykoanalyyttisessä työskentelyssä.

Mikä ihmeen traumainformoitu?

Muistutan, että traumainformoitu organisaatio ei ole itse päämäärä, vaan se on kollektiivinen askel kohden syvällistä toipumiskulttuuria, jossa osaamme käydä voimavaralähtöisesti ja parantavasti keskusteluja myös epämukavista ja kipeistä teemoista. ‍

- Kati Sarvela -

Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamisen (videoita)

Täältä löydät videoita liittyen kirjaamme Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (kustantaja Basam Books, 2020)

Mitä yhteistä on COVID-19:lla ja väkivallalla?

YHTEENVETONA sekä virusinfektiot että väkivalta ovat tarttuvia sairauksia, jotka voivat muuttua pandemiaksi. Ne molemmat voivat johtaa kuolemaan, fyysiseen sairastavuuteen, traumatisoitumiseen ja ihmisten eristäytymiseen. Covid-19 vastaan rokotus on erilainen kuin väkivaltaa vastaan rokottaminen.

Kati Sarvela

Intersektionaalinen analyysi ja traumainformoitu terveydenhoitojärjestelmä

Kuinka intersektionaalisuus liittyy traumainformoituun liikkeeseen ja erityisesti terveydenhuoltoon?

Kati Sarvela

Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen ennakkojulkkarit

Ennakkojulkkarit kirjastamme "Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen"

Komplisoituneen trauman jäljillä

Komplisoitunut trauma saa alkunsa pitkäkestoisessa stressissä, joka on niin vaikeaa, että stressin automaattinen sääntely kehossa lopulta muuttuu mahdottomaksi. Erityisen haavoittuvia komplisoituneelle traumaperäiselle stressille ovat he, jotka ovat kokeneet stressiä varhaislapsuudessa hermoston ollessa vielä muodostumassa.

Jukka Packalen

Hammashoitohuone teatterinäyttämönä

Trauma varastaa liian usein mielikuvituksemme ja elämämme muuttuu liian vakavaksi. Tärkeä osa toipumista on luovuuden ja mielikuvituksen kapasiteetin palauttamista. Niiden avulla voimme löytää itsemme meitä dominoivien narratiivien takaa.

Kati Sarvela

Traumainformoitu järjestelmä ja ihmisoikeudet

Meidän on täytettävä tieteen ja ihmisoikeusaktivismin välillä oleva kuilu sekä tarjottava traumatietämyksemme paitsi ruohonjuuritasolle myös johtamiseen ja rakenteisiin.

Kati Sarvela

Voiko korona pandemia tuoda tullessaan mitään hyvää kansalaisille ja kansakunnille?

Olemme saaneet huomata, että korona tuo mukanaan huolta, pelkoa, ahdistusta ja surua. Nykyisen pandemian voi ajatella olevan myös kollektiivisesti globaali trauma, joka osoittaa kuinka helposti haavoittuvan elämäntavan olemme maapallolle rakentaneet.

Kati Sarvela

Sydänyhteyden neurobiologiaa

Meille ammatilaisillekin alkaa yhä enemmän valjeta monialaisessa tieteellisessä yhteistyössä se, että tämä sydänyhteys ei ole mitään “hörhöä sanahelinää”, vaan se näyttää olevan puhdasta interpersonaalista neurobiologiaa

Kati Sarvela

Krooninen kipu, trauma ja vireystila

Trauma ja kipu näyttävät kietoutuvan erottamattomasti toinen toisiinsa. Krooninen kipu voi olla traumaperäistä ja siitä itsessään kärsiminen voi olla henkilölle traumatisoivaa.

Kati Sarvela

Sosiaalinen epigenetiikka

Myötätuntoon rakentuvan sosiaalisen epigeneettisen muuntelun voi lukea ihmisluonnosuojelun piiriin kuuluvaksi.

Kati Sarvela

Kollektiivisesta traumasta ja yhteiskuntarauhasta

Kati Sarvela, HLL, terapeutti (sensomotorinen psykoterapia, hypnoterapia)

Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla systeemillä terveydenhuollossa?

Traumainformoidussa systeemissä (TIS) on kolme tasoa: systeemi, hoiva ja varsinaiset traumainterventiot.

Yhteinen kieli - Traumainformoitu kohtaaminen ihmistyössä

VIDEO Toukokuun 2019 alkupuolella kokoonnuimme Maunula-talolle keskustelemaan traumainformoidusta kohtaamisesta. Juontajana toimi Hanna Kortejärvi, ja keskustelijoina Maria Lindroos, Johanna Linner Matikka ja Kati Sarvela.

Basam Books ja Iloa ja toivoa -verkosto yhteistyössä

Näyttöön perustuvaa vai asiakkaan kokemukseen luottavaa psykoterapiaa?

Meillä on ruohonjuuritasolla loistavia osaajia, jotka osaavat työnsä. Ehkä olisi aika kuunnella asiakkaiden lisäksi myös heitä. Tarvitsemme säätelyjärjestelmää, mutta sen täytyy olla inhimillisen elämän orgaanista olemusta kunnioittava.

soTE, SOte vai SOTE?

Sosiaalityö on panostus kansalaisten yhteisölliselle hyvinvoinnille. Sosiaalityö on investointia tulevaisuuteen. Se on kustannustehokkuutta, joka näkyy myös soTE-säästöinä. Se on ihmisen tukemista ja auttamista henkilökohtaiseen kukoistukseen.

Kohti traumasensitiivistä hengellisyyttä

Keskinäisen luottamuksen ja varauksettoman hyväksynnän, väkivallattoman henkisen yhteisön, ylläpitämiseen tarvitaan tietoa traumoista ja niiden seurauksista mutta myös toivon esillä pitämistä. Yhteisö, joka on samanaikaisesti turvallinen ja ennakoitava, avoin, virtaava ja notkea, syvällinen ja leikkisä, prosessinomainen eli sanalla sanoen Elävä.

Pirkko Olanterä

Kuinka valetaan peruskivet traumainformoituun organisaatiokulttuuriin?

On olemassa yhä enemmän näyttöä siitä, että lapsuuden hankalat kokemukset ja muut "traumat", tunnehaavamme, vaikuttavat merkittävästi oppimiseemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Sitä mukaan kun tätä tieteellistä näyttöä on alkanut kasaantua lisää, on traumainformoituja käytäntöjä alettu integroimaan kansainväilsesti yhä kasvavassa määrin, paitsi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kati Sarvela

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden haitalliset kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva