Voiko korona pandemia tuoda tullessaan mitään hyvää kansalaisille ja kansakunnille?


Olemme saaneet huomata, että korona tuo mukanaan huolta, pelkoa, ahdistusta ja surua. Nykyisen pandemian voi ajatella olevan myös kollektiivisesti globaali trauma, joka osoittaa kuinka helposti haavoittuvan elämäntavan olemme maapallolle rakentaneet.


Tässä yhteydessä on hyvää kiinnittää huomio siihen, että tutkimusten mukaan traumaattiset kokemukset ovat jälkeenpäin katsottuna myös jälkitraumaattisen henkisen kasvun mahdollisuuksia. Jopa kaksi kolmasosaa ihmisistä katsoo henkilökohtaisen trauman tuoneen mukanaan elämään myös hyviä asioita. Voisiko tämä traumaattinen globaali kriisi johtaa kollektiiviseen henkiseen kasvuun ja arvojemme sekä uskomustemme perusteelliseen uudelleen määrittelyyn eli niin kutsuttuun paradigmasiirtymään. Minulle henkilökohtaisesti jälkitraumaattisen kasvun mahdollisuus tuo toivoa tässä tilanteessamme.


Nyt olisi globaalisesti ja kansakuntina hyvä pohtia yksilökeskeisen, vapaalle markkinataloudella rakentuneen, elämäntavan oikeudenmukaisuutta, ekologisuutta, kestävyyttä ja vakautta. Mikä on se hyvä, jonka voimme säilyttää? Entä mitä meidän pitäisi muuttaa, jotta rakennamme järjestelmän, jota joku mikroskooppisen pieni virus ei vie kaaokseen?


🕊🕊🕊


JÄLKITRAUMAATTINEN kasvu kriisin jälkeen voi tuoda tullessaan monia hyviäkin asioita. Näitä mahdollisia hyviä asioita ovat:


1.  Syvempi elämän ja toinen toisiemme arvostus


2.  Ympäri maailmaa lisääntynyt myötätunto omien kansalaisten ja toisten kansakuntien kärsimystä kohtaan


3. Vahvistuvat  suhteet omiin läheisiin - Tutkimus osoittaa positiivisten ihmissuhteiden ja elämäntyytyväisyyden korreloivan keskenään


4. Anteeksianto - asioiden mittasuhteet muuttuvat


5. Avoimuus uusille mahdollisuuksille elämässä


6. Innovaatioiden vauhti lisääntyy (esimerkiksi  vakaampia ja parempia terveydenhuoltojärjestelmiä kehitetään, saadaan kokemuksia siitä, kuinka epidemioita ja pandemioissa ehkäistään ja uusia hoitomenetelmiä kehitetään)


7.  Resilienssi (kimmoisuus) ja psykologinen vahvuus kehittyvät


8.   Suhde henkisyyteemme muuttuu


9.  Arvioimme elämänvalintojamme uudelleen - Tulemme tietoiseksi siitä, mikä on meille tärkeintä ja minkälaisten  arvojen ja uskomusten annamme johtaa elämäämme


🕊🕊🕊


ENTÄ, jos henkilökohtaisella tasolla ahdistaa, mitä voit tehdä, jotta tuet itseäsi toipumiseen ja avaat ovea henkiseen kasvuun kriisin hetkellä?


1. Tee lista elämäsi kokemista vaikeista tilanteista ja  elämänvaiheista. Kirjoita, mitä positiivisia vaikutuksia tapahtumilla on ollut elämääsi. Älä käytä liikaa järkeäsi vaan vapauta luovuuttasi. Tämä itsetutkiskelu voi  lisätä  haitallisten tai surullisten kokemuksiesi arvoa ja se voi auttaa sinua löytämään rauhaa itsestäsi.


2.  Hae itsellesi tukijoukkoja - Huomaa, kuinka monet ihmiset kokoontuvat tukemaan toinen toisiaan. Tukeudu ystäviin, sukulaisiin tai ammattiapuun.


3. Pysy poissa ympäri vuorokauden pyörivistä korona-uutisista ja vietä aikaa  katseluohjelmien parissa, jotka saavat sinut nauramaan tai vievät sinut levolliseen tilaan. Nauru vahvistaa tutkitusti puolustusvastetta.


4.  Vietä aikaa luonnossa, jos mahdollista.  Luonnolla on parantavia voimia.


5.  Liiku.  Se polttaa ylimääräistä kortisolia, joka vapautuu lisämunuaisista.  Kortisoli on stressihormoni, joka tuottaa ahdistuksen oireita.  Kun sitä on vapautunut kehoosi, tarvitset aikaa järjestelmän ”puhdistukseen”.  Liikunta auttaa sinua tässä prosessissa.


6.  Muistuta itsellesi, että ainoa hetki, joka meillä todella on, on tämä tässä, juuri nyt.  Menneisyys on mennyt eikä tulevaisuus ole vielä saapunut. Ota ilo irti tästä hetkestä.


7. Kirjoita muistiin kaikki ajatuksesi ja pelkosi ennen nukkumaanmenoa.  Anna itsesi kirjoittaa ihan mitä vain mieleen spontaanisti juolahtaa tänä aikana. Älä sensuroi. Voit repiä halutessasi tekstin.  Tämä auttaa sinua puhdistamaan negatiivisia ajatuksia, jotta et  menettäisi yöuniasi.


8.  Muista, että tämäkin vaihe maailmassa menee ohi.  Tunteita tulee ja menee. Tapahtumia tulee ja menee.


9.  Haasta ajatuksiasi  ja oletuksiasi.  Kaikki ajatukset, joita päähämme pälkähtävät, eivät ole paikkansapitäviä.  Kiireiset aivomme täyttyvät ideoilla ja sanoilla, ja usein emme hidasta itseämme arvioidaksemme niiden paikkansapitävyyttä.  Kun sinulla on  päätäsi kiusaa ajatus, kysy itseltäsi, onko olemassa todellisuutta paremmin vastaavaa ajatusta, jota voisit pyörittää päässäsi. Onko olemassa hedelmällisempää tapaa katsoa asioita? Yleensä on.


10. Hae tarvittaessa ammattiapua. Oman tarvitsevuuden tunnistaminen on tärkeä osa omahoitoa. Terveytemme, aivomme ja hermostomme muovautuvat myös sosiaalisesti.


🕊🕊🕊


Henkilökohtaisesti eilen iloitsin youtubessa jaetuista ympäri maailmaa tehdyistä  tanssivideoista, joissa mm. opastettiin kansalaisia  niin tärkeään käsienpesurituaalin äärelle. Taide ja luovuus ovat tuhansia vuosia luoneet ihmiselle oivallusta,  iloa ja toivoa vaikeiden elämänvaiheiden keskellä. Kulttuuri, sen lukuisina muotoina, tukee toipumista. Se pistää elämänvirran liikkeelle.


Kuva muistuttaa meitä siitä, että trauma on kaksiteräinen miekka. Se voi rikkoa suhteemme läheisiin ihmisiin, sisimpäämme, omaan henkisyyteemme ja yhtälailla se voi olla avautuva portti näihin tärkeisiin yhteyksiin.


Jotta mahdollisuuksien portti avautuisi mahdollisimman monelle, tarvitsemme oikeudenmukaisuutta, toisista välittämistä, kansalaisten turvallisuuden kokemuksen vahvistamista ja hyvää, vakaata, johtamista. Siksi kaikissa instituutioissa, kouluista, sote-yksiköihin ja poliisiin, tulisi vaalia ammattilaisten ja asiakkaiden turvallisuuden kokemusta ja luottamuksen vahvistamista. Ne ovat jälkitraumaattisen kasvun maaperää ja myös traumainformoidun järjestelmän kulmakivet.



Yllä olevat luettelot ovat mukaeltu käyttäen lähteenä:


Beth Tyson https://www.acesconnection.com/blog/post-traumatic-growth-from-the-corona-virus-finding-hope


Japanilainen ”wash your hands” video


https://m.youtube.com/watch?v=M6YiUI41Ce0&feature=youtu.be

BLOGIT

Komplisoituneen trauman jäljillä

Komplisoitunut trauma saa alkunsa pitkäkestoisessa stressissä, joka on niin vaikeaa, että stressin automaattinen sääntely kehossa lopulta muuttuu mahdottomaksi. Erityisen haavoittuvia komplisoituneelle traumaperäiselle stressille ovat he, jotka ovat kokeneet stressiä varhaislapsuudessa hermoston ollessa vielä muodostumassa.

Jukka Packalen

Hammashoitohuone teatterinäyttämönä

Trauma varastaa liian usein mielikuvituksemme ja elämämme muuttuu liian vakavaksi. Tärkeä osa toipumista on luovuuden ja mielikuvituksen kapasiteetin palauttamista. Niiden avulla voimme löytää itsemme meitä dominoivien narratiivien takaa.

Kati Sarvela

Traumainformoitu järjestelmä ja ihmisoikeudet

Meidän on täytettävä tieteen ja ihmisoikeusaktivismin välillä oleva kuilu sekä tarjottava traumatietämyksemme paitsi ruohonjuuritasolle myös johtamiseen ja rakenteisiin.

Kati Sarvela

Voiko korona pandemia tuoda tullessaan mitään hyvää kansalaisille ja kansakunnille?

Olemme saaneet huomata, että korona tuo mukanaan huolta, pelkoa, ahdistusta ja surua. Nykyisen pandemian voi ajatella olevan myös kollektiivisesti globaali trauma, joka osoittaa kuinka helposti haavoittuvan elämäntavan olemme maapallolle rakentaneet.

Kati Sarvela

Sydänyhteyden neurobiologiaa

Meille ammatilaisillekin alkaa yhä enemmän valjeta monialaisessa tieteellisessä yhteistyössä se, että tämä sydänyhteys ei ole mitään “hörhöä sanahelinää”, vaan se näyttää olevan puhdasta interpersonaalista neurobiologiaa

Kati Sarvela

Krooninen kipu, trauma ja vireystila

Trauma ja kipu näyttävät kietoutuvan erottamattomasti toinen toisiinsa. Krooninen kipu voi olla traumaperäistä ja siitä itsessään kärsiminen voi olla henkilölle traumatisoivaa.

Kati Sarvela

Sosiaalinen epigenetiikka

Myötätuntoon rakentuvan sosiaalisen epigeneettisen muuntelun voi lukea ihmisluonnosuojelun piiriin kuuluvaksi.

Kati Sarvela

Kollektiivisesta traumasta ja yhteiskuntarauhasta

Kati Sarvela, HLL, terapeutti (sensomotorinen psykoterapia, hypnoterapia)

Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla systeemillä terveydenhuollossa?

Traumainformoidussa systeemissä (TIS) on kolme tasoa: systeemi, hoiva ja varsinaiset traumainterventiot.

Yhteinen kieli - Traumainformoitu kohtaaminen ihmistyössä

VIDEO Toukokuun 2019 alkupuolella kokoonnuimme Maunula-talolle keskustelemaan traumainformoidusta kohtaamisesta. Juontajana toimi Hanna Kortejärvi, ja keskustelijoina Maria Lindroos, Johanna Linner Matikka ja Kati Sarvela.

Basam Books ja Iloa ja toivoa -verkosto yhteistyössä

Näyttöön perustuvaa vai asiakkaan kokemukseen luottavaa psykoterapiaa?

Meillä on ruohonjuuritasolla loistavia osaajia, jotka osaavat työnsä. Ehkä olisi aika kuunnella asiakkaiden lisäksi myös heitä. Tarvitsemme säätelyjärjestelmää, mutta sen täytyy olla inhimillisen elämän orgaanista olemusta kunnioittava.

soTE, SOte vai SOTE?

Sosiaalityö on panostus kansalaisten yhteisölliselle hyvinvoinnille. Sosiaalityö on investointia tulevaisuuteen. Se on kustannustehokkuutta, joka näkyy myös soTE-säästöinä. Se on ihmisen tukemista ja auttamista henkilökohtaiseen kukoistukseen.

Kohti traumasensitiivistä hengellisyyttä

Keskinäisen luottamuksen ja varauksettoman hyväksynnän, väkivallattoman henkisen yhteisön, ylläpitämiseen tarvitaan tietoa traumoista ja niiden seurauksista mutta myös toivon esillä pitämistä. Yhteisö, joka on samanaikaisesti turvallinen ja ennakoitava, avoin, virtaava ja notkea, syvällinen ja leikkisä, prosessinomainen eli sanalla sanoen Elävä.

Pirkko Olanterä

Kuinka valetaan peruskivet traumainformoituun organisaatiokulttuuriin?

On olemassa yhä enemmän näyttöä siitä, että lapsuuden hankalat kokemukset ja muut "traumat", tunnehaavamme, vaikuttavat merkittävästi oppimiseemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Sitä mukaan kun tätä tieteellistä näyttöä on alkanut kasaantua lisää, on traumainformoituja käytäntöjä alettu integroimaan kansainväilsesti yhä kasvavassa määrin, paitsi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kati Sarvela

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva