Syksyllä 2020 valmistui Työsuojelurahaston rahoituksen turvin toteuttamamme kolmipäiväisen peruskoulutuksen opetussuunnitelma "Yhteinen kieli - Traumatietoisuutta ihmissuhdetyöhön*. Koulutus antaa sosiaali-, terveys-, rise- ja kasvatusalan työntekijöille vankan perusymmärryksen traumainformoidusta työotteesta ja konkreettisia työkaluja oman työn arkeen.

Koulutusta olemme muokanneet siten, että se sopii myös kaupallisille aloille, erityisesti esimiehille ja johtajille. Yhä ilmeisemmäksi on käynyt, että liike-elämän, oikeustoimen ja kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat yhtälailla traumatietoutta työhönsä työhyvinnoinnin ja palvelun laadun takaamiseksi. Traumainformoitu työote tarjoaakin yhteisen monialaisen kielen eri alojen ammattilaisille. Erityisen tärkeää traumatietoutta on lisätä esimiestyöskentelyyn. Yhteinen kieli -koulutuksia on tällä hetkellä jo ympäriä Suomea ja löydät ne etusivultamme.

LISÄTIETOA "YHTEINEN KIELI - TRAUMATIETOUSTTA IHMISSUHDETYÖHÖN" KOULUTUKSESTA

Koulutuspaketteja toteutetaan sekä etä- että lähikoulutuksina tai niiden yhdistelminä. Koulutus on erityisen ajankohtainen nyt, kun COVID-19 pandemian aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä, sosiaalisia, psykologisia ja taloudellisia haasteita. Tavoitteenamme on tutustuttaa osallistujia koulutuksemme avulla traumainformoituun työtapaan itsetuntemuksen ja oman työhyvinvoinnin näkökulmasta. Systeemisesti ajatellen oma kokonaisvaltainen hyvinvointimme ei  ole asiakkaittamme tai työtovereittemme hyvinvoinnista erillinen asia.

Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla työotteella?

Traumainformoidulla kohtaamisella tarkoitetaan tunnehaavoja eli traumoja huomioivaa ihmisen kohtaamista. Sen filosofian taustalla on ajatus siitä, että traumaattiset kokemukset saavat ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavalla, joka ei ole järkisyin perusteltua. Traumaattinen, haitallinen stressi, on huomattavan tavallista. Monilla meistä on edelleen valitettavan kapea käsitys traumoista ja siihen liittyvästä haitallisesta eli toksisesta stressistä. Voi liioittelematta sanoa, että jokainen meistä kärsii jossain elämänvaiheessa siitä - toiset ovat vain resilientimpiä eli kimmoisempia kuin toiset.

Traumojen synnyttämällä haitallisella stressillä on suuri merkitys oppimiseen, terveyskäyttäytymiseen, työhyvinvointiin sekä esimerkiksi kiusaamisilmiöihin, kipukokemukseen ja toimenpidepelkoihin. Ihmissuhdetyössä traumainformoitu työtapa voi helpottaa merkittävästi työhyvinvointia, traumatisoituneen ihmisen oppimista sekä hoidon etenemistä ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi kouluissa on perinteisesti lähestytty traumaan liittyviä ilmiöitä kurinpito-ongelmina, sen sijaan että yhteisöt puuttuisivat riittävästi pahoinvoinnin takana oleviin juurisyihin kuten köyhyyteen, perheväkivaltaan, osattomuuteen, lapsen kaltoinkohteluun tai vaikkapa emotionaaliseen laiminlyöntiin. Traumainformoidun ajattelun kautta näkökulma käännetään ”hankalasta lapsesta” tai työtoverista häntä ympäröiviin ihmisiin ja vuorovaikutussuhteisiin.

Traumainformoidussa mallissamme keskeisiä asioita ovat mm. kehotietoisuus, omien sudenkuoppien tiedostaminen ja systeeminen ajattelu. Emme voi pakottaa toista muuttumaan, mutta voimme muuttaa itse omaa lähestymistapaamme, lisäämällä tietoisuuttamme traumoista, omista kehollisista reagointitavoistamme, vahvuuksistamme ja toipumisen mekanismeista.

Koulutuksen teemat ja sisältö

Pääasiallisena oppimateriaalina koulutuksissa käytetään kouluttajayhteisön tuottamaa tietokirjaa Yhteinen kieli, Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (Basam Books 2020). Lisäksi suunnittelimme moniammatilliselle kouluttajayhteisölle joustavan ja muuntautuvan koulutusmateriaalin harjoituksineen. Ihmistyötä tekevän on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja tarvittaessa hänen on saatava tähän tukea, jotta hän voi tehdä työtään laadukkaasti. Koulutuspäivien teemoina ovat turva, myötätunto sekä työhyvinvointi ja työnilo. Keskeisiä aiheita ovat kasvattajien ja sote-ammattilaisten itsetuntemuksen sekä tunnetaitojen ja monialaisen yhteistyökyvyn kehittäminen.

‍Koulutus on vahvan kokemuksellinen. Se pohjautuu teoriatietoon (ACE-tutkimukset, traumatietous, kansainväliset traumainformoidut mallit), jota yhdistetään käytäntöön erilaisin hyväksyvän läsnäolon, luovin ja kehotietoisuutta edistävin harjoituksin. Ihmistyöntekijöiden oma hyvinvointi on olennaista työn kehittämisessä. Ammattilaisen oma itsetuntemus ja omien tunnetilojen säätelykyky auttavat myös tukemaan asiakasta, jolla on ongelmia omien tunnetilojensa säätelyssä.

Tavoitteena toimintakulttuurin muutos

Tavoitteenamme on kehittää tulevaisuudessa pidempiä koulutuksia ja laajentaa kohderyhmäämme niin, että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöiden lisäksi kaikki muutkin vuorovaikutustaitoja työssään tarvitsevat työntekijät voivat saada perustiedot traumainformoidusta kohtaamisesta. Julkaisemme tähän liittyen myös tietokirjallisuutta ja oppaita. Kehitämme konseptin ympärille kansainvälistä yhteistyötä, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä julkaisemme alan kirjallisuutta.

Työryhmän pitkän ajan tavoitteena on integroida traumainformoituja sisältöjä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusjärjestelmään, mutta yhä enenevässä määrin myös kaupallisille aloille. Tavoittelemme työskentelyssämme systeemistä toimintakulttuurin muutos, jossa pyritään rakentamaan eri toimijoiden välistä avointa ja tasavertaista dialogia. Kehityksen edellytyksenä on jaettu paradigma, ihmistyötä tekevien ammattilaisten traumatietoisuuden lisääminen.

Yhä enemmän alkaa olla jo näyttö siitä, että raumainformoidun työotteen vaikutuksesta ihmisten työnhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot sekä varhainen eläköityminen vähenevät.

Kansainvälistä tietämystä Suomen oloihin sovellettuna

Trauma on universaali ilmiö, joka koskettaa kaikkia. Siksi myös traumainformoidut käytännöt ovat universaaleja periaatteita. Traumainformoitu työote on levinnyt laajasti englanninkielisiin maihin, joissa on luotu monenlaisia toimivia koulutusmalleja. Niissä keskeisessä roolissa ovat olleet mm. kehotietoisuus, tunnetaidot, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen lisääminen sekä lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutusten tiedostaminen. Näistä malleista muokkasimme Suomen oloihin sopivan koulutuspaketin. Korostamme omassa koulutusmallissamme erityisesti luovia terapioita ja kehollisia menetelmiä.

Työryhmä:

Koulutuksen suunnittelussa teimme moniammatillista yhteistyötä punoaksemme yhteen mielenterveyteen, terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvää tieteellistä tietoa ja kokemusperäistä viisautta. Työryhmämme 6 jäsentä edustavat eri akateemisia aloja.

‍Karoliina Maanmieli työskenteli hankkeemme projektipäällikkönä. Hän on filosofian tohtori, kirjallisuusterapiaohjaaja ja lähihoitaja jolla monipuolinen työhistoria kirjallisuusterapian, kirjoittamisen tutkimisen ja mielenterveystyön saroilla. Hän työskentelee koordinaattorina myös haja-asutusalueen naisten tukemiseen tarkoitetussa Heroines- Erasmus+-hankkeessa.

Kati Sarvela on traumainformoidun mallin suomalainen uranuurtaja. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja terapeutti (sensomotorinen psykoterapia, hypnoterapia). Hammaslääkärin työnsä ohella hän kouluttaa tietoisuustaitoja, hypnoterapiaa, draamallista kirjoittamista sekä traumainformoitua hoitamista.

Anne Pelkonen on psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on yli 20 vuoden työkokemus psykiatrissa yksiköissä, työterveyshuollossa sekä psykoterapeuttina. Hänellä on keskeinen merkitys liikkeessä laaduntarkkaijana.

Johanna Linner Matikka on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sosiaalityöntekijä, diakonian vihkimyksen saanut sosionomi (AMK), joogaopettaja (RYT200) sekä sertifioitu TRE®- ohjaaja. Tällä hetkellä hän opiskelee Welfare, Health and Management -tohtoriohjelmassa.

Annika Sarvela on tanssija, joogaopettaja sekä laillistettu hieroja. Hän työskentelee laajasti tanssin ja kehotietoisuusmenetelmien välittäjänä käyttäen työssään keskeisenä menetelmänä kunnioittavaa kosketusta.

Katri Kluukeri on erityislastentarhanopettaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja. Hän toimii varhaiskasvatusalan työnsä ohella kirjallisuusterapiaohjaajana ja –kouluttajana.

Lisätietoa koulutuksesta:   iloajatoivoa@gmail.com tai karoliina.kahmi@gmail.com

#traumainformoitu #koulutus #yhteinenkieli #traumatietoisuus #traumasensitiivisyys