Elämäntapamme aiheuttaa pahoinvointia

Traumatietoisuus ja siihen liittyvä kokemuksellinen oppiminen lisääntyvät kovaa vauhtia globaalisti tällä hetkellä. Sitä tuleekin vahvistaa kaikkialla, erityisesti kasvatuksessa, rise-työssä sekä sote-aloilla, mutta yhtälailla myös ihan kansalaistaitona.

Elämäntapamme  on riippuvuuksia ja väkivaltaa ruokkiva. Esimerkiksi se, että Suomi on johtavassa asemassa huumekuolemista ei johdu näiden nuorten heikkoudesta, vaan se johtuu siitä, että meillä on suuria ongelmia yhteiskunnallisella tasolla.

Toisen viisaan eli Gabor Matén sanoin. Trauma on valtava sosiaalinen ongelma. Kulttuurissamme ei ensinnäkään vastata lasten tarpeisiin tai heitä kohdellaan muuten kaltoin, jolloin he alkavat kärsiä toksisesta stressistä, eli he traumatisoituvat. Tämä näkyy heissä esimerkiksi riippuvuuksina, kroonisia sairauksina, mielenterveysongelmina ja väkivaltana. Yhteiskunnan rakenteet eivät tehokkaasti estä tätä, koska tämä lasten oikeuksien loukkaaminen hyödyttää kaupallisia yrityksiä. Esimerkiksi addiktiivinen, tarpeettomina aineellisten hyödykkeiden jatkuva ostaminen, kasvattaa yritysten voittoja. Ihmisten monenlaisista riippuvuksista ja sen seuraamuksista kääritään voittoja.

Gabor Matén vastalääke riippuuvuuksia ruokkivaan kulttuuriin on myötätuntoinen kysely (”compassionate inquiry”). Emme suhtaudu terapeuttisessa suhteessa henkilön addiktioihin tai muuhun traumakäyttäytymiseen tuomitsevasti, vaan uteliaan tutkivasti.

Tätä vahvista juuri paradigmasiirtymä, jossa törmätessämme trauman oireista kärsivään ihmiseen, mukaan lukien omat haavoitetut puolemme, emme mieti mielessämme, ”Mikä tuota ihmistä vaivaa?”, vaan otamme uteliaan lempeän asenteen, jota ohjaa ajatus: ”Mitä hänelle on tapahtunut?”.  

Harjoita lempeää itsemyötätuntoa. Kun tämän opit, leviää myötätunto ihmissuhteisiisi. Tärkeä osa traumainformoitua työotetta on traumasensitiivinen hyväksyvä läsnäolo ja myötätunto. Sillä, että kiellämme haavoittuvuutemme ja sen tuottaman kärsimyksen, vahingoittaa meitä kollektiivisesti.

#myötätunto #traumainformoitutyötote #trauma #riippuvuudet #addiktiot

Lähteet

Levine, P. (2008). Healing Trauma: A Pioneering Program for Restoring the Wisdom of Your Body. Sounds True.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Aivomielen arkeologiaa – Sukellus alkuemootioihin

Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo

Lue lisää
Aivomielen arkeologiaa – tunnekehoyhteys

Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin

Lue lisää
Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka (TIPP)

Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)

Lue lisää