‍

Dan Siegelin "Well-Being and Resilience Triangle" (Hyvinvoinnin kolmio) korostaa kolmea keskeistä osa-aluetta, jotka vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja resilienssiin. Seuraavassa sanoitan tätä systeemistä mallia Dan Siegelin ajatusten inspiroimana, siten kun kolmion tällä hetkellä itse ymmärrän.

Kolmio muodostuu kolmesta osasta:

1. AIVOT Tämä systeemin kolmion osa viittaa aivojen toimintaan ja sen ymmärtämiseen, miten aivot vaikuttavat mielen ja kehon toimintaan sekä ihmissuhteisiimme. Aivojemme voidaan ajatella sijaitsevan koko kehossa eikä vain päässä. Ne ovat pääkopassa olevien aivojen osien lisäksi koko kehon läpäisevä älykäs hermostollinen ja hormonaalinen järjestelmä, joka ohjaa hyvinvointiamme, (mielen)terveyttämme ja ihmissuhteitamme.  Aivot näin määritteen eivät ole siis erillinen osa kehoamme, vaan ne läpäisevät sen kauttaaltaan.

Terveissä aivoissa vireystilojen vaihtelu on säädeltyä, jolloin mielenkin sisältöjen virtaus tapahtuu ilman lukkoja: se on vapaata ja esteetöntä. Tämä on seuraamus ihanteellisesta aivojen integroitumisesta, eli eri aivojen osien linkittymisestä toinen toisiinsa. Haavoittavista kokemuksista nouseva stressi rakentaa lukkoja virtaukselle. Aivojen osien tasapainoinen ja ihanteellinen yhteistyö, on tärkeää emotionaalisen tasapainon, resilienssin ja terveiden ihmissuhteiden kannalta. Kun lapsi saa riittävän turvallisen lapsuuden ja kiintymyksen, hänen aivonsa integroituvat eri tasoilla (esimerkiksi poikki- ja pystysuunnassa)  ihanteellisesti.  

2. MIELI. Mieli kattaa yksilön mentaaliset toiminnot, kuten ajatukset, tunteet ja itsetietoisuuden. Tietoinen läsnäolo, kyky ottaa havainnoiva ja tutkiva ote oman tietoisuuden sisältöihin (mielikuviin, tunteisiin, aistimuksiin, tuntemuksiin, ajatuksiin) ja kyky liikkua erilaisissa tunnetiloissa takertumatta niihin, ovat avaintekijöitä hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistamisessa. Mieli on monimutkainen ja systeeminen ilmiö, joka kumpuaa sekä aivoista ja vuorovaikutussuhteista.

Mieli säätelee informaatio- ja energiavirtausta aivoissa ja ihmissuhteissa. Mieli ei siis ole vain minussa, vaan se kehkeytyy vastavuoroisesti myös edellä mainituista suhteista, joten mieleni on oikeastaan vain hetkellinen mielen sisältöjen kertymä, kollektiivisten mielensisältöjen solmukohta, joiden valintaan voin toki vaikuttaa vahvistamalla kykyäni hyväksyvään läsnäoloon ja itseni tiedostamiseen. Terve mieli on avoin, dialoginen mieli, joka oppii jatkuvasti uutta. Mielenterveyden vahvistaminen edellyttää sekä aivojen integraation edistämistä että voimaannuttavia, kiintymykselle ja totuudenmukaisille merkityksille ja hyvinvointia edistävälle merkitysjärjestelmille rakentuvia ihmissuhteita.

3. IHMISSUHTEET. Tämä osa-alue korostaa inhimillisen vuorovaikutuksen,  ihmissuhteiden, merkitystä hyvinvoinnissa ja terveydessä. Laadukkaat, turvalliset ja rakkaudelliset ihmissuhteet tukevat aivojen kehittymistä optimaaliseksi ja ne vahvistavat yhteyden kokemusta, tunnetta yhteisestä ihmisyydestä. Yhteyden kokemus on olennaista hyvinvoinnille ja resilienssille. Tämä on valitettavan usein kadoksissa tänä päivänä yltiöindividualistisessa elämäntavassamme. Ilman riittävän hyvin integeroituneita aivoja ja hyvinvoivaa mieltä, meidän on vaikea luoda laadukkaita ihmissuhteita.

Ihmissuhteistamme erityisesti turvalliset kiintymyssuhteet optimoivat aivo- ja mielenterveyttä. Olemme laumaeläimiä, eikä terveitä aivoja ja mieltä synny ilman riittävän turvallisia ja kannattelevia lähisuhteita. Monet aikamme monitasoisista hyvinvointiongelmista mielenterveydenongelmista riippuvuuksiin juontavat valitettavan usein kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin vuoksi menetettyyn yhteyden kokemukseen.

Jokainen kolmion kärki on Dan Siegelin mukaan vuorovaikutuksessa kahden muun kärjen kanssa luoden jatkuvia palautesilmukoita. Nämä kolme osa-aluetta - aivot, mieli ja ihmissuhteet -  muodostavat siis systeemin, josta hyvinvointimme kehkeytyy. Tietenkin myös geeneilläkin on vaikutusta, mutta nämä vaikutukset harvemmin ovat vaikutuspiirimme tavoitettavissa. Mielen, aivojen ja ihmissuhteiden tasapainoinen yhteistyö edistää yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja kykyä selviytyä stressistä, kriiseistä sekä monenlaisista elämän haasteista.

Malli osoittaa, että mielemme, aivomme ja ihmissuhteemme ovat osa avointa systeemistä järjestelmää, jossa erilaisiin kokemuksiin herää jatkuvasti aivoissa uusia vasteita. Tämä aivojen muovautuvuus (neuroplastisuus) on itse asiassa melko tuore ajatus. Vielä minun nuoruudessani tiedemiehet pääsääntöisesti olivat vakuuttuneita siitä, että lapsuuden jälkeen, aivojen perusrakenteen muodostuttua, aivojen uusien yhteyksien rakentuminen olisi mahdotonta. Nykyään tiedämme, että turvallisia kiintymyssuhteita ja muita korjaavia kokemuksia voimme saada myös aikuisina, millä on myönteinen vaikutus aivoihimme ja niiden osien saumattomampaan yhteistyöhön.

Traumainformoidun lähestymistavan ydinajatus on rakentaa instituutioihin kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä systeeminen toimintakulttuuri ja asenneilmapiiri. Niissa ehkäistään (uudelleen)traumatisoitumista, edistetään toipumista haavoittavista kokemuksista maksimoimalla ihmisten väliset luonnolliset korjaavat kokemukset sekä tarvittaessa tarjotaan räätälöityjä polkuja ammattiavun piiriin. Tämä merkitsee samalla hyvinvoinnin kolmion eri elementtien välillä tapahtuvien toimintojen tasapainottamista esteettömällä monialaisella yhteistyöllä.

#hyvinvointi #IPNB #Siegel #traumainformoitu

Lähteet

Siegel, D. J., Schore, A. N., & Cozolino, L. (2021). Interpersonal Neurobiology and Clinical Practice. Norton.

Muu kirjallisuus

Siegel, D. J. (2012). Mielitaju - Muutoksen tiede, Basam Books, 2012

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.