‍

Korkean teknologian, suorittamisen ja kilpailun elämäntavassamme yhteys tunteisiin, mieleen, muiden henkilöiden keholliseen olemukseen maahan ja omaan historiaan jätetään valitettavan usein huomiotta tai vähintäänkin niiden merkitystä minimoidaan. Kiireiset ihmiset opetetaan pienestä pitäen digikulttuurissamme nopeaan oppimiseen, kuluttamiseen, ”järjellä” ajattelemiseen ja tekemiseen ennemmin kuin tuntemiseen, kehotietoisuuteen, olemiseen sekä keskinäisen yhteyden kokemuksen vahvistamiseen.

Elämäntapa, jossa ihmiset luulevat mielensä olevan erillinen muiden mielistä, ja jossa ei ole kannustettu ihmisiä oman sisäisyyden tutkiskeluun, on luonut ympärilleen erillisyyden kolkkoa ilmapiiriä ja arvotyhjiön. Yhteisen ihmisyyden kadottaminen nakertaa ihmisten hyvinvointia, se uhkaa demokratiaa ja valitettavasti ruokkii myös ihmisoikeusloukkauksia.

Eettiseen elämäntapaan ja uuden oppimiseen olisi hyvä kuulua hidas mietiskelevä lukeminen. Oma lukemis- ja kirjoittamisprosessini on hyvin usein pelkän toisten ajatusten toistamisen sijaan mietiskelyprosesi. Se on eräänlaista ”Lectio Divinaa”, ”pyhää lukemista” eli kontemplatiivista lukemista.

Luen monenlaisia itsetuntemukseen, henkiseen kasvuun  ja kehotietoisuuteen tekstejä, usein vain silmäillen. Haen teksteistä kohtia, jotka resonoivat minuun tänään ja peilaan niiden sisältöjä omaan kehomieleeni. Lectio Divinan neljä osaa (lukeminen, meditaatio, oratio ja kontemplaatio) eivät aina välttämättä etene minulla tässä järjestyksessä, vaan se vaihtelee.

Meditaation ja kontemplaation suurimpana erona pidän sitä, että kontemplaatiossa ei välttämättä pyritä hiljentämään mieltä, vaan siinä voidaan pohtia abstrakteja käsitteitä ja henkisiä tai hengellisiä totuuksia, omia tunteita ja kehoa kuunnellen. Oratio puolestaan on rukousta. Omalla kohdalla ajattelen sen olevan vaihe, jossa pyrin integroimaan oman ajatteluni, tekstin ajatteluun, myötätunnon ohjaamina sanoina, käsitteinä ja vaikkapa visioina. Pyrin muuttamaan lukemani tekstin lihakseni, enkä vain lainailee ja opettele ulkoa toisten ajatuksia. En väitä, että tässä prosessini aina onnistun, mutta tavoitteeni on kuitenkin luoda ympärilleni myötätunnon rikastamaa hyvinvoinnin kehää, iloa ja toivoa.

Kysymys lukemisessa ja kirjoittamisessa voi olla, tekstin ulkoa opettelun sijaan, sen syvällisestä eettisestä peilauksesta omaan sisäiseen kokemusmaailmaan eli itsereflektiosta. Reflektiolla tarkoitan tässä yhteydessä ajatteluprosessia, jossa tarkastelen omia ajatuksiani, tunteitani, kokemuksiani ja toimintaani kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti, ylläpitäen samalla suhdetta tekstiin. Reflektio voi sisältää oman käyttäytymisen ja päätösten arvioimista, omien reaktioiden ymmärtämistä sekä itsen tai omien kokemustensa analysointia suhteessa lukemaani. Reflektio auttaa meitä integroimaan tietoa eettisesti: Ymmärrämme paremmin omaa toimintaa, oppimme mahdollistaen samalla henkistä kasvuamme sekä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti. Mietiskelevä lukeminen voi olla eettistä oppimista ja itsetuntemuksen kehittämistä.

Vaikka Lectio Divina tällä nimityksellä on vakiintunut erityisesti kristilliseksi hengelliseksi harjoitukseksi, rinnasteista mietiskelyä ja syventymistä teksteihin käytettiin jo ennen kristinuskoa. Roomalaiset ja antiikin kreikkalaiset filosofit harjoittivat erilaisia mietiskely- ja filosofisia keskustelumenetelmiä, jotka sisälsivät tekstin tarkkaa lukemista ja sen pohdintaa, vaikka sitä ei kutsuttukaan Lectio Divinaksi, pyhäksi lukemiseksi. Reflektion kohteet ovat vain historian aikana vaihtuneet, esimerkiksi kreikkalaisten myyttien reflektio vaihtui raamatun tekstien reflektoksi.

Voi perustellusti väittää, että aikamme ongelma on, että niin kutsuttua järjen kylmää rationaalisuutta arvostetaan enemmän kuin tunteita, kehotietoisuutta ja eettistä itsereflektiota. Harva tulee ajatelleeksi, että tämä valtavirrassa meille myyty rationaalisuus ei olekaan välttämättä niin rationaalista kuin me luulemme. Järjen voi nimittäin ymmärtää myös laajemmin, jolloin järki tunnustaa myös sanojen ulottumattomissa olevan luonteen, kehon viisaudesta nousevan ”järjen”. Sen voimme tavoittaa esimerkiksi Lectio Divinan kaltaisen kontemplatiivisen lukemisen ja oppimisen kautta.

Sanat voivat synnyttää kehossa erilaisia konnotaatioita. Konnotaatio viittaa sanojen tai käsitteiden mukanaan tuomiin tunteisiin, mielleyhtymiin, sävyihin tai assosiaatioihin, jotka ovat perinteisten tai sanakirjamääritelmien lisäksi läsnä. Konnotaatiot voivat vaikuttaa siihen, miten sanaa tai käsitettä ymmärretään ja miten se vaikuttaa viestintään. Sanoilla ei siis ole aina mitään yksiselitteisiä merkityksiä. Eri viitekehyksistä käsin sanoilla ja käsitteillä voi olla omanlaisiaan merkityksiä. On siksi tärkeä kuunnella omaa ”järkeä” sekä sanojen itsessä ja muissa nostattamia konnotaatioita.

Pyrin mietiskelemään nouseeko oma järkeni vain toisten ajatusten toistamisesta, vai tuleeko tieto peilattua omaan keholliseen viisauteeni. Kysyn jatkuvasti lukiessani itseltäni kysymyksiä. Kykenenkö sisäistämään ja integroimaan lukemani eettiseksi osaksi omaa ajatteluani ja toimintaani? Ohjaako ymmärrykseni kenties omat käsittelemättömät trauman ohjaamat tunteet (esimerkiksi pelko ja viha) ja kyseenalaistamattomat, kasvatuksestani tai kultuuristani nousevat, automaattisesti sisäistämäni uskomukset? Vahvistaako saavuttamani tieto ja ymmärrys kollektiivista hyvinvointia, myötätuntoa ja yhteistä hyvää? Rakennanko toiminnallani yhteisöjen välisiä siltoja vai poltatko siltoja, murentaen ja polarisoiden lisää yhteisöjä?

#digikulttuuri #itsereflektio #kontemplaatio #traumainformoitu #traumatietoisuus

Lähteet

K. Jo-Ann Badley and Ken Badley, Slow Reading: Reading along Lectio Lines

https://digitalcommons.georgefox.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1045&context=soe_faculty&fbclid=IwAR2T9atEfRHWkMpeQ2rDdyCVZqpH2mVig2IebWvt6vNQCMnHjqCwg4thLFw

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.