Myötätuntoa hyvinvointialueille

KANSALAISILLE, myös terveydenhuollon ammattilaisille, on iskostettu mieleen, että työn ylikuormittaessa, ota lomaa, jotta kykenet irrottamaan mielesi työstäsi, tee vaikkapa mindfulnessharjoituksia tai mene luontoon. Joskus tämä onkin järkevää. Sen ohella on vähintäänkin yhtä tärkeää tiedostaa, että myötätunto voimaannuttaa paitsi palvelunkäyttäjiä myös työntekijöitä itseään. Se on vastalääkettä työuupumukseen. Tiede on yksiselitteisesti osoittanut,  että se parantaa myös esimerkiksi terveydenhuollon hoitotuloksia. Myötätunnon puute voi johtaa joissain tapauksissa jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin.

Meille lääkäreille on opetettu aikoinaan täysin virheellisesti, että liika myötätunto aiheuttaa työuupumusta, joten kannattaa pitää etäisyyttä potilaisiin. Tieteellinen näyttö kuitenkin osoittaa, että suhde on käänteinen: Mitä enemmän myötätuntoa, sitä vähemmän työuupumusta. Tämä on eräs niistä monista syistä, joiden vuoksi olin mukana tekemässä Kainuun hyvinvointialueilla myötätuntoaloitetta. Mikäli haluamme tuottaa maksimaalisesti hyvinvointia sekä itsellemme että potilaillemme, tarvitsemme hyvinvointijärjestelmäämme kipeästi lisää myötätuntoa.

Lomat ja lepo eivät ole siis ainoita lääkkeitä työuupumukseen, vaan voimme opetella hoivaamaan itseämme ja toinen toisiamme myötätunnon parantavalla voimalla. Myötätunnon vahvistaminen on tietty hyvinvointia edistävää myös muille ammattilaisille, olkoon sitten kysymyksessä minkä alan ihminen hyvänsä.

Myötätunnon tiedetään suojelevan meitä myös sijaistraumatisoitumiselta, eli siltä että alamme kantaa repussamme toisten ihmisten taakkoja, heidän  kärsimystänsä. Tässä yhteydessä on ymmärrettävä, että empatia ja myötätunto ovat eri asioita. Empatia voi johtaa ”överiempatiaan”, koska ihminen ei huolehdi rajoistaan ja saattaa joutua tunnekuohun valtaan. Myötätuntoisena ihminen kuitenkin kykenee asettamaan rajat toisen kokemukselle, minkä vuoksi hän kykenee säilyttämään toimintakykynsä. Empatia on tunne, mutta myötätunto on aina myös aktiivista toimintaa, liikettä.  Tämä lienee se keskeinen elementti, joka tekee sen, ettei myötätunto lamaannuta meitä. Parhaimmillaan se valtaannuttaa ja voimaannuttaa kaikkia osapuolia. Voi perustellusti pohtia onko nykyinen mielenterveyskriisi seuraamusta hyvinvointijärjestelmämme kärsimästä myötätuntokadosta?

Tiedämme, että resilienssi eli palautumiskyky kipeistä kokemuksista ei ole pelkästään synnynnäistä, vaan se nousee myös ihmissuhteittemme laatutekijöistä. Rakastavat tunnetaitoiset vanhemmat ja lasta ympäröivät myötäelävän muut aikuiset optimoivat lapsiensa myötätuntokykyä.

Myös sote yksiköissä voimme tietoisesti harjoittaa myötätuntoa sekä toisia työntekijöitä että palvelunkäyttäjiä kohtaan. Tämä on ennennäkemättömän tärkeää sisäistää nyt kun sote-ammattilaiset, erityisesti julkisella sektorilla, ovat resurssien puutteen ja pandemian vuoksi lopen uupuneita.

Myötätunnosta väestötason tutkimuksissa näyttää noin kolmannes olevan perinnöllistä ja kaksi kolmannesta hankittua. Näin ollen me kaikki voimme opetella olemaan myötätuntoisempia. Traumainformoidun lähestymistavan koulutukset ovatkin myös myötätuntokoulutusta. Tällä edistämme kaikkien kansalaisten hyvinvointia ja vähennämme inhimillistä kärsimystä. Ei ole sattumaa, että ensimmäisen kehittämämme koulutusmallin sydämen muodostaa juuri myötätunto. Se on myös eettisen yhteisöllisen voimaannuttavan monialaisen yhteistoiminnan peruskivi.

Trauma rikkoo sisimpäämme - itsemyötätunto korjaa sisimpäämme. Haitalliset kokemukset rikkovat yhteisöjä - myötätunnon voima on lempeä kutsu yhteyteen.

#myötätunto #traumainformoitutyöote

Lähteet

Stephen Trzeciak, Anthony Mazzarelli, Compassionomics - The revolutionary scientific evidence that caring makes a difference, 2019, Studer Group

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Aivomielen arkeologiaa – Sukellus alkuemootioihin

Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo

Lue lisää
Aivomielen arkeologiaa – tunnekehoyhteys

Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin

Lue lisää
Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka (TIPP)

Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)

Lue lisää