Narsismin ja trauman suhde johtamisessa

Traumainformoidussa työotteessa onkin syytä pureutua myös narsismin olemukseen. Täsä piirteestä tai persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen kärsii liiallisesta itserakkaudesta, epäempaattisuudesta sekä keskittymisestä omaan itseen ja omiin tarpeisiin. Narsistisia piirteitä arvioidaan olevan n. 1 - 6 %:lla ihmisistä ja varsinaista  narsistista persoonallisuushäiriöstä 0,5 - 1 % väestöstä.

Tilanne on kansakuntamme ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta huolestuttava kun johtajat ja päättäjät ovat narsisteja, jolloin he käyttävät  narsistisia strategioita yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Paitsi politiikassa myös erilaisten hengellisten, henkisten ja uushenkisten liikkeiden johtajina he voivat tuottaa seuraajissaan suurta kärsimystä. Narsistiset yksilöt saattavat nimittäin tunnistaa ja hyödyntää haavoittuvia tai heikosti rajoja omaavia kansalaisia ihmissuhteissaan. Narisistit voivat olla viehättäviä, karsimaattisia ja kykeneviä houkuttelemaan kannattajia. Narsistisille henkilöille on tyypillistä pyrkiä saamaan valtaa, kontrollia ja ihailua, ja he voivat käyttää erilaisia manipulatiivisia strategioita saavuttaakseen henkilökohtaisesti tärkeinä pitämiään tavoitteita.

Narsistiset strategiat poliittisessa päätöksenteossa voivat sisältää esimerkiksi:

1. Manipulointia.  Narsistiset päättäjät voivat manipuloida tietoa ja faktoja saadakseen haluamansa päätöksen läpi tai vaikuttaakseen muihin ihmisiin.

2. Kritiikin välttelyä. Narsistiset päättäjät välttelevät tai eivät kykene vastaanottamaan  kritiikkiä tai vastuuta tekemistään päätöksistään ja he syyttävät muita henkilöitä tai puolueita epäonnistumisista.

3. Ylimielisyys: Narsistiset päättäjät voivat osoittaa kyvyttömyyttä dialogiin. He ovat tyypillisesti ylimielisiä  ja osoittavat halveksuntaa muita kohtaan, mikä voi haitata yhteistyötä ja rakentavaa keskustelua.

4. Uhriutuminen: Narsistiset päättäjät voivat käyttää uhriutumista hankkiakseen sympatiaa ja tukea päätöksilleen.

Näyttää siltä, että narsismilla ja rakenteellisella väkivallalla näyttää olevan selkeä positiivinen korrelaatiosuhde. Polarisoituneessa ajassamme on tärkeää tunnistaa tämä suhde, jotta voimme rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen ihmisoikeudet ja  ihmisarvo on tunnustettu.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kaikki päättäjät eivät ole tietenkään narsisteja. On tietysti myös johtajia ja  päättäjiä, jotka  pyrkivät tekemään aidosti vastuullisia rehellisiä ja päätöksiä yhteiskunnan parhaaksi. Kuitenkin narsististen strategioiden käyttö voi aiheuttaa vakavaa haittaa ja epävakautta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämän vuoksi on tärkeää olla tietoinen narsistisista piirteistä ja kyseenalaistaa manipulatiivista käyttäytymistä päättäjien toimissa ja päätöksissä.

Narsististen strategioiden käyttö voi traumatisoida ihmisiä eli ne voivat lisätä kansalaisten yhteisöllistä traumataakkaa. Narsistiset henkilöt käyttävät usein manipulatiivisia ja vahingollisia strategioita, kuten henkistä väkivaltaa, gaslightingia *), monenlaista muuta manipulointia ja hyväksikäyttöä, saadakseen valtaa ja kontrollia toisiin ihmisiin.

Narsistinen poliittinen päätöksenteko, ihmisten hyväksikäyttö ja manipulointi toimintastrategioissa voivat aiheuttaa laaja-alaisesti sen uhreille monenlaisia vaikutuksia, kuten:

1. Alentunutta itsetuntoa ja itseluottamusta: Narsistisen hyväksikäytön kohteet saattavat tuntea olevansa arvottomia, epäonnistuneita ja riittämättömiä.

2. Ahdistusta ja masennusta: Narsistisen hyväksikäytön kohteet voivat kokea jatkuvaa ahdistusta, masennusta ja voimattomuutta tilanteessaan.

3. Epäluottamusta muihin ihmisiin: Narsistisen hyväksikäytön kokeminen voi johtaa epäluottamukseen muita ihmisiä kohtaan ja vaikeuttaa tulevien suhteiden muodostamista.

4. Posttraumaattinen stressihäiriötä (PTSD): Vakava ja toistuva narsistinen hyväksikäyttö voi johtaa PTSD:n kaltaisiin oireisiin, kuten painajaisiin, takaumiin, ylivireyteen.

5. Syyllisyydentunnetta: Narsistisen hyväksikäytön uhrit saattavat tuntea syyllisyyttä ja häpeää, vaikka hyväksikäyttö ei ole heidän syytään.

On tärkeää tunnistaa ja tiedostaa narsistisen hyväksikäytön vaikutukset, jotta uhrit voivat saada tarvittavaa tukea ja apua selviytyäkseen trauman seurauksista. Ammattilaisen apu, kuten terapia, voi olla hyödyllistä trauman oireiden käsittelyssä ja paranemisessa.

*) Gaslightning eli harhauttaminen on psyykkisen manipulaation muoto, jossa narsismiin taipuva henkilö pyrkii horjuttamaan toisen ihmisen todellisuudentajua ja luottamusta omiin tunteisiin, muistoihin ja havaintoihinsa.

#narsismi #johtajuus #narsistinenstrategia #traumainformoitu #traumatietoisuus

Lähteet

Artikkeli on kirjoitettu ChatGPT:n tukemana ja se pohjautuu ChatGPT-sovelluksen kanssa käytyyn chat-keskusteluun.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Aivomielen arkeologiaa – Sukellus alkuemootioihin

Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo

Lue lisää
Aivomielen arkeologiaa – tunnekehoyhteys

Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin

Lue lisää
Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka (TIPP)

Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)

Lue lisää