POLYVAGAALITEORIASTA voi olla montaa mieltä, mutta koulutuksissa se on osoittautunut erinomaiseksi käyttöteoriaksi turvan olemuksesta. Lukuisat ihmiset ovat saaneet siitä oivallusta oman tilansa vakauttamiseen erilaisin kehomieli-harjoittein.

Omassa ajattelussani se on ollut avain kehomieliyhteyden ymmärrykseen. Maailma ei ole meille sitä, mitä on ulkopuolellamme, vaan se on sitä missä tilassa autonominen hermostomme on. Jos koet olosi nurkkaan ajetuksi (ylivireys, sympaattinen hermosto) tai lamaantuneeksi (alivireys, selänpuoleinen vagus ), katsot maailmaa tyystin toisenlaisen linssien kautta kuin silloin, jos koet olosi turvalliseksi ja levolliseksi (vatsanpuoleinen vagus).  

Me ihmiset olemme laumaeläimiä ja meidät on kytketty synnynnäisesti sosiaalisen yhteyden tarpeeseen. Tapa jolla löydämme tämän yhteyden on myötäelävä  ja tietoisesti läsnäoleva vuorovaikutus. Turvallisessa yhteisessä tilassa voimme tuntea olevamme keskenämme samalla sivulla, mikä antaa mahdollisuuden viisaalle yhteistoiminnallisuudelle. Voimme ajatella, että turvallisessa tilassa linssimme, jolla katsomme maailmaa, ovat puhtaat.

Ammattilainen, joka ei ole tietoinen omista linsseistään, saattaa kokea palvelunkäyttäjän esimerkiksi uhkana auktoriteetilleen tai omien piiloon painettujen tunnereaktioidensa ei-toivottuna laukaisijana. Kuinka hyvää hoitoa tällainen ammattilainen rehellisesti pystyy tarjoamaan?

Mitä tiukemmin olemme sitoutuneet katselemaan maailmaa "traumalinssein", sitä vinoutuneemman kuvan maailmasta luomme. Traumainformoidun järjestelmän tavoitteena on vähentää kaikilla tasoilla sitoutumista haavoittavista kokemuksista syntyneisiin suodattimiin ja lisätä jokaisen tietoisuutta niistä linsseistä, joiden lävitse kukin meistä maailmaa tarkastelee. Tämän seurauksena alamme vähitellen nähdä paremman maailman, ja kun näemme sellaisen, alamme vääjäämättä myös edistää ja edelleenluoda sitä. Omat linssinsä puhdistanut ammattilainen voi vuorostaan auttaa palvelunkäyttäjiä puhdistamaan omansa, ja puhtaiden linssien lävitse katselevan ihmisen myötätunnon piiri laajenee kuin itsestään. (Sarvela & Liimatainen 2023.)

Polyvagaaliteoria on turvan ja  autonomisen hermoston kieltä, jota me kaikki globaalisti puhumme riippumatta kansallisuudestamme. Autonominen hermostomme reagoi samalla tavalla tulet sitten mistä kulttuurista tahansa. Kehomme pitää kirjaa kokemuksistamme ja sen reaktiot ovat universaaleja.

Terve vastasyntynyt lapsikin reagoi eroon äidistä pelon tunteella, itkulla, kohonneella sykkeellä ja levottomuudella. Kanssasäätelevä ja herkkä äiti tunnistaa vastasyntyneen vaaran ja yksinäisyyden huudot. Hän lohduttaa ja rauhoittaa vauvaa vaistomaisesti, kunnes hän palaa turvan tilaan. Jos äiti itse sairautensa tai mielenterveysongelmiensa vuoksi ilmaisee hermostuneisuutta, pelkoa  tai lamaantuneisuutta (esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen, vaikean raskauden tai synnytyksen vuoksi) vastasyntyneen itkut voivat jäädä huomiotta. Ajan myötä vauva lopulta lakkaa itkemästä ja lapsi voi vajota vagaaliseen epätoivoon. Hän lakkaa hakemasta yhteyttä ja kadottaa kehoturvansa ja yhteytensä toisiin ihmisiin. (Sanders & Thomson 2022.)

Jos polyvagaaliteoria ei ole tuttu, suosittelen kuuntelemaan kouluttajapsykoterapeutti Anne Pelkosen haastattelun Traumainformoidussa Toivossa (Youtube 2023).

‍

#traumainformoitu #polyvagaaliteoria #ihmisyys #hyvinvointi

Lähteet

Sanders, M. R., & Thomson, G. S. (2022). Polyvagal Theory and the Developing Child: Systems of Care for Strengthening Kids, Families, and Communities (IPNB). Norton & Company.

Sarvela, K., & Liimatainen, T. (2023).  Kuka pelkää hammaslääkäriä - Haavoitettujen kokemukset terveydenhuollossa. Basam Books.

Youtube. 2023. Toivoa toipumiseen polyvagaaliteorian ymmärtämisestä. Anne Pelkosen vierailu. Traumainformoitu toivo -podcast. https://youtu.be/h4JePv_voC8

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.