Kuuntelin muutama päivä sitten Skotlannin NHS:n alustusta siitä, miten traumainformoitu järjestelmä eteenee Skotlannissa. Kaikille ihmistyöntekijöille Skotlannissa pyritään tarjoamaan perustiedot traumoista. Traumainformointiin tähtäävä muutos tuntuu siellä etenevän hitaasti, mutta varmasti.

Eräs asia, jonka koin erityisen mielenkiintoiseksi on se, että kaikille lääkäreille pyritään tarjoamaan kolmannen tason traumaosaaminen. Suomessahan lääkäreiden koulutuksessa ei juurikaan puhuta traumoista saatikka traumainformoidusta järjestelmästä. Ylipäätään Suomessa tuntuu olevan kovin vanhanaikainen käsitys jo sanasta “trauma”, joka herättää monessa jo heti vastustusta. Mietin, liittyykö tämä jotenkin meidän turvattomiin kiintymyssuhteisiin (Suomessahan välttelevä kiintymyssuhde on hyvin yleinen)  ja sodan jälkeisiin ylisukupolvisiin taakkoihin. Positiivinen muutos edellyttää, että muutamme suhdettamme sanaan "trauma". Se ei ole pelkästään yksilötason ilimiö, vaan se läpäisee kaikki yhteiskunnan tasot, mikro,meso ja makrotasot. Traumainformoidun positiivisen pedagogiikan kautta voimme vahvistaa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä resilienssiä.

Skotlannin hallituksen ja monien muiden heidän keskeisten kumppaneidensa yhteinen tavoite on vahvistaa traumainformoitua  ja traumoihin reagoivaa työvoimaa alueillansa. Tämän muutosfasilitioinnin tavoitteena on varmistaa, että Skotlannin NHS tarjoaa kaikkia ihmislähtöisiä palveluita tavalla, joka estää vanhojen traumojen syvenemistä ja uusien syntymistä kaikilla ihmisillä, ja erityisesti heillä, jotka ovat kokeneet traumaa tai vastoinkäymisiä, missä tahansa elämänsä vaiheessa.Tavoitteen edistämiseksi kaikki paikallisviranomaiset, terveyslautakunnat ja muut keskeiset yhteisöjen suunnittelukumppanit on kutsuttu nimittämään paikallisia “traumavalioita” (trauma champions)auttamaan muutokseen fasilitoinnissa.

Traumavaliot ovat vastuussa traumainformoitujen käytäntöjen valvonnasta, muutokseen rohkaisemisesta ja tietoisuuden lisäämisestä kaikissa oman alueensa palveluissa. Traumavalioiden päämääränä on edistää paikallista, monialaista useiden instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, sekä varmistaa, että niissä ja niiden välillä omaksutaan johdonmukainen traumainformoitu lähestymistapa. Traumavaliot auttavat edistämään yhteisen kielen, näkemyksen ja ymmärryksen löytymistä traumasta ja lapsuuden haitallisista kokemuksista. Valiot tarroavat tietämystään sekä johtajille, päättäjille sekä koko työvoimalle matkalla kohden kansanterveyttä ja hyvinvointia. Näenkin tämän yhteisen kielen kärsimyksestä olevan tie tehokkaampaan monialaiseen yhteistoimintaan kasvattajien ja sote- sekä rise-ammattilaisten välillä.

Yksikkö nimeltään Improvement Service pyrkii kouluttamaan jatkuvasti traumavalioita. Heille järjestetään mm. neljännesvuosittain työpajat, joissa jaetaan oppimista, hyviä käytäntöjä ja keskustellaan mahdollisuuksista ja erilaisista haasteista. Järjestö tukee myös taustalla traumavalioiden traumainformointiin tähtäävää työtä erilaisin resurssein, työkaluin, kehittämisistunnoin, ohjatuin keskusteluin, seuranta-  ja itsearviointityökaluin.

Kävin jokin aika sitten keskustelua myös skotlantilaisen traumainformoidun hammaslääkärin kanssa, joka kertoi että traumatietous leviää koko ajan myös heidän työhönsä. Pidän tätä todella tärkeänä, koska hammalääkärit ovat  pääkallopaikalla trauman suhteen. Joka päivä kohtaamme työssämme traumatisoituneita potilaita, jotka meidän tulisi tunnistaa, ja heitä tulisi kohdella asianmukaisesti myötäeläen ja traumainformoiduin varotoimin. Tunnetusti hammaslääkäri saattaa, usein tahattomasti ja taitamattomuuttaan, traumatisoida potilaitaan hammaslääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä.

Traumainformoitu lähestymistapa on irrottautumista yksilökeskeisestä eetoksesta ja siirtymä yhteistoiminnalliseen systeemiseeseen käsitykseen terveydestä ja hyvinvoinnista. Yksilökeskeinen ajattelu ja etiikka palvelee mainiosti markkinataloutta, mutta ainoana toiminnan periaatteena yhä huonommin instituutioita ja organisaatioita, jotka pyrkivät edistämään kansanterveyttä ja kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarvitsemme työhömme uudenlaista moniammatillisesti rakennettua eettistä pohjaa.

Tässä muutama linkki koulutuksesta:

https://transformingpsychologicaltrauma.scot/…/nationaltrau…

https://www.improvementservice.org.uk/…/support-for-trauma…

https://transformingpsychologicaltrauma.scot/…/trauma…/

https://vimeo.com/334642616

PS. Teemu Liimataisen kanssa kirjoittamamme tuore kirja “Kuka pelkää hammaslääkäriä - Haavoitettujen kokemukset terveydenhuollossa” (Basam Books, 2023)  on syväsukellus traumainformoidun työotteen maailmaan.

‍

Lähteet

Sarvela, K., & Auvinen, E. (2020). Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books.

Sarvela, K., & Liimatainen, T. (2023). Kuka pelkää hammaslääkäriä. Haavoitettujen kokemukset terveydenhuollossa. Basam Books.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.