Hyvä johtaja tai esimies vahvistaa työntekijöittensa turvallisuuden kokemusta, resilienssiä eli kimmoisuutta sekä jälkitraumaattista oppimista ja kasvua.

Jälkitraumaattinen oppiminen ja kasvu ovat prosesseja, jotka tuovat mukanaan muutosta viidellä elämän osa-alueella:

1. Uusissa elämän mahdollisuuksissa

2. Ihmissuhteiden paremmassa laadussa

3. Omien voimavarojen tiedostamisessa

4. Elämän arvostamisessa

5. Uskomusjärjestelmässä henkisenä kasvuna

Resilienssi auttaa meitä selviämään elämän myrskyistä ja palaamaan nopeammin kehoturvaan, terveitä vuorovaikutussuhteita, omaa hyvinvointia ja yhteisöllistä tasapainoa ruokkivaan vireystilaan. Kun olemme resilienttejä, kykenemme kohtaamaan vaikeitakin tilanteita joustavasti ja vastaanotamme elämän haasteita ilman takertumista selviytymisvasteisiin. Toiset ovat synnynnäisesti resilienttimpiä kuin toiset, mutta voimme vahvistaa resilienssiämme turvallisten ihmissuhteiden ja kokemuksellisen oppimisen kautta.

Selviytymisvaste tarkoittaa organismin, kuten ihmisen, kykyä sopeutua ja reagoida muuttuviin olosuhteisiin, kuten stressiin tai vaaratilanteisiin, selviytyäkseen niistä. Se voi ilmetä fyysisellä, psyykkisellä tai emotionaalisella tasolla. Vaste auttaa ylläpitämään elimistön tasapainoa ja hyvinvointia vaikeissa tilanteissa. Kun ihmiset  joutuvat sopeutumaan lapsuudessa turvattomiin olosuhteisiin, se tuottaa erilaisissa ihmisissä, geeneistä, tapahtumasta ja iästä  riippuen monenlaisia selviytymisvasteista. Niitä ovat esimerkiksi pakeneminen tilanteesta, tai väkivaltainen käyttäytyminen suhteessa toiseen ihmiseen tai itseen. Nämä selviytymisvasteet pitkäaikaisena tuottavat haitallista eli toksista stressiä ja ne voivat vahingoittaa itseä tai muita ihmisiä.

#traumainformoitu #johtajuus #traumainformoitutyöote #jälkitramaattinenkasvu #myötätunto

Lähteet

Calhoun, L.F., &Tedeschi, R.G. (2014). Handbook of posttraumatic growth. Psychology Press.

Koloroutis, M., & Pole, M. (2021). Trauma-informed leadership and posttraumatic growth. Nurs Manage. 2021 Dec 1;52(12):28-34. doi: 10.1097/01.NUMA.0000800336.39811.a3. PMID: 34852359; PMCID: PMC8620727

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.