Traumatisoituminen on monitasoinen systeeminen ilmiö

Olen pohtinut  tässä kuvassa trauman syvää ja laajaa olemusta sen monilla eri tasoilla. Haavoittuvuustekijät vaikuttavat kaikilla yhteiskunnallisilla tasoilla systeemisesti, yksilölliseltä tasolta globaalille ja ekologiselle tasolle saakka.

Näin ollen terveyden ja hyvinvoinin edistämiseen ei riitä ajattelu, jossa vain yksilöä vastuutetaan omasta hyvinvoinnistaan. Meidän on puututtava terveyden sosiaalisiin määrittelijöihin ja yhteisöresilienssin vahvistamiseen. Terveyden sosiaalisilla määrittelijöillä tarkoitetaan tekijöitä ja olosuhteita, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen, mutta jotka eivät seuraan liity varsinaisesti lääketieteellisiin tai biologisiin tekijöihin. Nämä tekijät heijastavat sen sijaan sosiaalista ja taloudellista asemaa sekä fyysistä ympäristöä, jotka merkittävästi vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen ja esimerkiksi toksisen stressin välittämänä suoraan terveyteen.

Pidän syynä suuriin terveys- ja sosiaalimenoihin rajoittunutta, yksilökeskeistä ihmiskuvaamme ja sille rakennettua elämäntapaa. Terveyspolitiikan on uudistuttava. Tarvitsemme kokonaisvaltaista uutta  yhteisöllisempää ja ekologisempaa ajattelua, joka tunnistaa ympäristön merkityksen hyvinvoinissa,  ihmisen haavoittuvuuden ja kuinka resilienssiä voidaan vahvistaa.

Valitettavasti yksilökeskeinen lääketieteellinen näkökulma jyrää nykyään terveydenhuollossa sen sijaan, että otettaisiin huomioon kansanterveydellisiä näkökulmia terveyteen.

#trauma #haavoittuvuus #sosiaaliset tekijät #yhteisöresilienssi #traumatietoisuus

Lähteet

Baciu A, Negussie Y, Geller A, et al. (2017). Communities in Action: Pathways to Health Equity. Authors: National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine; Health and Medicine Division; Board on Population Health and Public Health Practice; Committee on Community-Based Solutions to Promote Health Equity in the United States. Editors: Alina Baciu, Yamrot Negussie, Amy Geller, and James N. Weinstein. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK425848/

Herman, J. (1993). Trauma and Recovery. Basic Books.

Lahtinen, E. (2021). Tunnistatko organisaatiosi varjosysteemin? – sosiaaliset systeemit eivät muutu dokumentteja päivittämällä. Blogi. Filosofian Akatemia https://filosofianakatemia.fi/blogi/tunnistatko-organisaatiosi-varjosysteemin-sosiaaliset-systeemit-eivat-muutu-dokumentteja-paivittamalla/

Weyler , R. et. al (2019). Ecological Trauma and Common Addiction. Verkkosivu. https://www.rexweyler.ca/ecologue/2019/6/11/ecological-trauma-and-common-addiction

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Aivomielen arkeologiaa – Sukellus alkuemootioihin

Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo

Lue lisää
Aivomielen arkeologiaa – tunnekehoyhteys

Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin

Lue lisää
Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka (TIPP)

Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)

Lue lisää