Historiamme elää hermostossamme

Kulttuuri- ja henkilöhistoriamme elää hermostossamme. Syrjintä, rasismi, laiminlyönti ja kaltoinkohtelu vaikuttavat aivoihimme ja hermostomme. Näin menneet kokemukset elävät kehoruumiissamme. Se kertoo rehellistä tarinaa ylisukupolvista tapahtumista. Asentomme, ilmeemme ja liikkeemme kertovat kertomuksia, joita olemme piilottaneet kaappeihin, jätäneet sanoittamatta tai joita emme ole kyseenalaistaneet. Kulttuuri elää kehoruumiissamme asentoina, ilmeinä ja liikeimpulsseina, opittuina huonosti tiedostettuina käyttäytymismalleina. Sen tarinoilla on vahvempi valta kultuuriimme kuin tietoisella ajattelullamme. Näin ei kuitenkan tarvitsisi olla.

Kuinka luomme tietoisempaa kulttuuria? Se tapahtuu avaamalla yhteys omaan itseemme, löytämällä kehoturvan. Kysele, aisti, havainnoi ja kuuntele kehoruumiisi tarinoita. Hermostosi kommunikoi kaikkina hetkinä. Meidät on pienestä pitäen valitettavasti opetetettu jyräämään kehoruumiimme viestien yli. Hermostosi puhuu omaa kieltään. Voit pysähtyä ja harjoitella ymmärtämään tätä kieltä. Tarvitsemme tähän itsetuntemusretkeemme myös toisen ihmisen tukea ja turvaa. Niin kuin kielten opiskelu ylipäätään, tämä vie aikaa. Kehoruumiimme kielen opetteleminen vaatii kärsivällisyyttä ja hiljentymistä itsen äärelle.  Kun heittäydymme keskusteluun kehoruumiimme kanssa itsemyötätuntoisesti ja uteliaina, alamme muodostaa parempaa yhteyttä itseemme.

Itseemme tutustumisen jälkeen voimme tehdä tietoisempia valintoja. VIktor Franklin sanoin ärsykkeen ja  ja reaktion välissä on tyhjä tila. Tuossa tilassa meillä on voima valita reaktiomme. Eikö tämä ole se tila, jossa voimme painaa vielä vagaalista jarrua? Se kehittyy vahvaksi turvallisissa ihmissuhteissa, mutta mikä parasta, voimme vahvistaa sitä aikuisinakin erilaisin tietoisuustaitoharjoituksin ja erityisesti somaattisin vagushermoa vahvistavin harjoituksin. Vagushermon vatsanpuoleinen haara eli vagaalinen jarru säätelee kehomme ihanteellista vireystilaa. Se aktivoituu, kun tunnemme olomme turvalliseksi.

#traumainformoitu #kehotietoisuus #vagushermo #polyvagaaliteoria #traumainformoitutyöote


Lähteet

Johnson, R. (2018). Embodied Social Justice. Routledge.

Menaken, R. (2017). My grandmother’s hands: Racialized trauma and the pathway to mending our hearts and bodies, Central Recovery Press.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Aivomielen arkeologiaa – Sukellus alkuemootioihin

Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo

Lue lisää
Aivomielen arkeologiaa – tunnekehoyhteys

Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin

Lue lisää
Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka (TIPP)

Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)

Lue lisää