Krooninen kipu, trauma ja vireystila

KROONINEN kipu on moniulotteinen ilmiö, ja siksi sen hoitokin tapahtuu parhaiten monialaisessa yhteistyössä. Itseäni on viime aikoina kiinnostanut erityisesti se, kuinka krooninen kipu ilmenee autonomisen hermoston toiminnan säätelyn vaikeutena. Trauma ja kipu näyttävät kietoutuvan erottamattomasti toinen toisiinsa. Krooninen kipu voi olla traumaperäistä ja siitä kärsiminen voi olla henkilölle traumatisoivaa, varsinkin silloin kun hänen kokemustaan jatkuvasti mitätöidään.

Peter Levine jakaa kivun kolmeen luokkaan, fyysiseen, emotionaaliseen ja trauman jälkeiseen kipuun. Fyysinen kipu on seurausta fyysisestä vammasta ja kudosvauriosta. Emotionaalinen kipu taas liittyy prosessoimattomiin tunnetiloihin, jotka varastoituvat kehoon. Näihin liittyy läheisesti siis nk. kompleksi traumatisoituminen, lapsuuden haitalliset kokemukset. Varsinainen trauman jälkeinen kipu puolestaan liittyy musertaviin tapahtumiin, jotka menevät yli henkilön sen hetkisen käsittelykyvyn.

Jotta kiputilaa voidaan hoitaa, on ymmärrettävä, että kolme eri kiputyyppiä lomittuvat usein erottamattomasti toinen toisiinsa. Se mikä eri kiputyypeille on yhteistä, on se että niihin kaikkiin liittyy yleensä häiriö autonomisen hermoston säätelyssä eli puolustusreaktiomme saattavat aktivoitua (taistele, pakene, lamaantuminen) .

Keskeinen asia kroonisesta kivusta toipumisessa, tai sen kanssa elämisen oppimisessa, näyttää olevan se, että kasvamme oman kehomme ystäväksi. Ensimmäinen askel tähän on se, että opettelemme kommunikoimaan kehomme kanssa. Sen sijaan, että elämme pelossa ja torjumme siitä tulevia viestejä, otamme niihin ystävällisen ja lempeän asenteen. Kun ystävystymme oireittemme kanssa saatamme parhaassa tapauksessa oppia pois kroonisesta kivusta.

Tämä ei ole helppoa silloin kun kipu on voimakkaimmillaan. Tällöin voi olla joskus hyväkin toimintastrategia “dissosioitua”, eli poistua hetkeksi kivusta, vaikka kuuntelemaan musiikkia tai tekemään jotakin, jonka itse on huomannut auttavan pois oman kehon kivusta (esim. lääkärin tarjoamat lääkkeet, kivun kanssa on aina syytä olla myös yhteistyösuhteessa lääkäriin).

Levine väittää, että kukaan ei parane yleensä emotionaalisesta, fyysisestä tai henkisestä kivusta, ottamatta kehoa oman henkisen kasvu- ja selviämisprosessinsa keskiöön. Tämä minun on helppo ymmärtää myös itse omaksumastani hypnoterapeuttisesta ja sensomotorisesta näkökulmasta käsin.

Kipua voidaan kuvata monelle tutulla kahden nuolen vertauskuvalla. Kun ensimmäinen nuoli vahingon jälkeen osuu henkilöön, kyse on tarpeellisesta kivusta, joka haluaa viestiä sinulle, että kehossasi on jotakin vinossa. Se on erittäin tärkeä viesti, joka estää meitä vahingoittamasta itseämme lisää. Toinen nuoli osuu sinuun kun alat pelätä kipua, jolloin kaikki kehosi aistimukset saattavat alkaa pelottaa sinua. Vähitellen kroonisesta kivusta kärsivä voi siirtyä tilaan, jossa hänen kehostansa ja sen aistimuksista tulee hänen vihollisiansa. Aivan kuten traumassa, myös kroonisessa kivussa ihminen voi kadottaa kehoturvansa.

Joskus toivumme kokonaan kroonisesta kivusta, kun löydämme otteen aivojemme säätelymekanismeihin. Toisinaan puolestaan kipu saattaa pysyä, mutta se mitä voidaan tällöinkin tehdä on se, että opettelemme taitoja, joilla ylläpidämme arjen toimintakykyämme ja vähennämme tarpeetonta kipuun liittyvää kärsimystä rakentamalla itsellemme kehoturvaa. Se on vain harvoin nopea prosessi. Krooninen kipu on oikeastaan pitkällinen hermostollinen oppimisprosessi, ja samoin on myös siitä toipuminen.

Traumojen luonteen ymmärrys, mukaan lukien ymmärrys polyvagaaliteoriasta, auttavat meitä ymmärtämään, millainen merkitys autonomisen hermoston vireystiloilla on krooniseen kipuun, mutta myös moniin muihinkin vaivoihin, esimerkiksi ärtyneeseen paksusuoleen. Traumatietämys avaa monille meistä uusia mahdollisuuksia säädellä oireitamme. Sen sijaan, että keskittyisimme itse elimeen, suoleen tai kudosvaurioon, suuntaamme huomiomme siihen, kuinka onnistumme lisäämään itsessämme olevia ihanteellisia vireystiloja, joissa oireemme ovat vähäisempiä tai jopa poissa. Aivot ja hermosto voivat muovautua ja tämä mahdollistaa toipumista.

Olen itselleni löytänyt sairauksieni aikana omia tapojani ystävystyä kehoni kanssa. Diagnoosini saatua hetken velloin kivuissa, peloissa ja katastrofaalisissa kuolema-ajatuksissa. Lähdin pikkuhiljaa päivästä toiseen tekemään kehoruumistani ystäväkseni mielikuvaharjoitusten, luovan terapeuttisen kirjoittamisen ja EFT:n avulla. Onneksi nykyään on tarjolla monia menetelmiä, joilla henkilö voi aktivoida toipumista edistävää ihantelisempaa hermostollista olotilaa.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Lähteet:

Chronic Diffuse pain and Functional Gastrointestinal Disorders After Traumatic Stress: Pathopshysiology Through a Polyvagal Perspective, Hypothesis and Theory, 31 May 2018

Freedom fron Pain, Discover Your Body´s Power to Overcome Physical Pain, Peter A. Levine and Maggie Phillips

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

Blogi ja videot

Traumatietoisuus organisaation kulttuurisena vahvuutena

Traumatietoisuus organisaatiokontekstissa tarkoittaa traumainformoitua (trauma-informed), kehityksellisesti maadoittunutta organisaatiota.

Lue lisää
Tietoisuustaidot ihmistenvälisten laatuyhteyksien perustana

Ihmisten väliset suhteet ja kohtaamisten onnistuminen on erityisen tärkeää ihmisläheisen työn toimialoilla

Lue lisää
Uuden ajan organisaatio on turvallinen ja inhimillinen – 3 tutkimusta

Keskustelimme eilen TraumaCafe verkkokahvilassa uuden ajan organisaatioista. Vieraanamme oli Teal Suomi -yhteisöstä Anu Rautanen

Lue lisää