NEUROTUTKIJA Alan Schoren mukaan oikeanpuoleiset aivoprosessit ovat hallitsevia psykoterapiassa. Kiintymyssuhdeteoreetikot ovat melko yksimielisiä siitä, että ensisijaisesti oikeaan aivopuoliskon toimintaan sijoitettu luovuus on tiedon lisäksi terapeutin osaamisen perustavanlaatuinen ominaisuus. Se on olennainen osa terapeuttisen suhteen luomista ja ylläpitämistä sekä sen korjaamista repeämien jälkeen. Mikä mielenkiintoista, tämä oikea aivopuoli hallitsee myös leikissä.

Vanhempien kiintymystä ja rakkautta  ilmaistaan ​​alun perin kasvojen ilmeiden, rauhoittavan sekä lempeän kosketuksen ja kehtolaulujen kautta hiljaisena rakkautena. Keskinäinen rakkaus muuttaa muotoaan vähitellen spontaanin leikin kautta, joka sisältää yhteistä uusien ilmiöiden tutkimista, hetkellistä erillään olon sietämistä. Leikin ja luovuuden siemen itää lapsen lähisuhteissa ja se kehittyy otollisissa olosuhteissa yhteisöllisiksi leikeiksi, myös kodin ulkopuolella. Se kasvaa uudenlaisiksi vuorovaikutuksen tavoiksi, synkronoiduksi iloksi ja nautinnoksi. Otollisissa olosuhteissa ryhmän keskinäinen turva sekä koheesio ja niistä nouseva leikki ja luovuus yhdistyvät moniulotteiseksi ja -aistilliseksi ilmaisuksi. Leikkiä voi myös yksin ja sekin voi edistää viihtymistä erilaisissa mahdollisissa maailmoissa.

Leikissä ja luovuudessa haastamme tavanomaiset tapamme liikkua, ajatella ja tuntea, jolloin samalla tutustumme riittävän turvallisessa tilassa uudenlaisiin kokemuksiin ja niihin liittyviin kehollisiin  vireystiloihin. Leikki voi olla vaikeaa, jos perusturvallisuuden kokemusta on loukattu vakavasti varhaisessa lapsuudessa. Leikki kun mahdollistuu vain silloin, kun vireystilaikkuna on valmiiksi riittävän laaja. Siksi on tärkeää, että lapsi ja nuori saisivat apua riittävän turvallisissa arjen tilanteissa, tarvittaessa terapiassa tai vertaisryhmissä, oman vireystilaikkunansa laajentamiseen. Vakavasti traumatisoituneella voi viedä aikaa, ennen kuin hän kykenee heittäytymään leikkiin ja luoviin prosesseihin.

Leikki on välttämätöntä lapsen turvallisuuden kokemukselle ja itsesäätelytaitojen kehittymiselle. Leikin mukanaan tuoma luovuus liittyy varhaiseen vuorovaikutteiseen itsesäätelyn kehittymiseen, sosiaalisten taitojen kehittymiseen myöhemmin ja parhaimmillaan se muuttaa muotoaan elinikäiseksi kekseliäisyydeksi sekä rohkeudeksi liikkua ja viihtyä monenlaisissa todellisuuksissa. Leikki luo pohjaa myös kollektiiviselle luovuudelle jopa yhteiskunnallisella tasolla.

Varhaiskasvatusyksiköt olivat minun lapsuudessani vielä leikkikouluja. Pitäisikö tämä nimi palauttaa? Entä jos onkin niin, että maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos rakentaisimme leikkikouluja kaikenikäisille, myös siis aikuisille? Ropisisiko nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmat? Älypäitten suoritekeskeisessä kilpailukulttuurissa liian usein lapselle visioidaan ja rakennetaan tylsää uraputkea jo koulussa: elämästä tehdään liian vakavamielinen projekti. Elämä ei ole ainakaan minulle ensisijaisesti strateginen projekti vaan leikkimielinen prosessi, jossa harjoittelen viihtymään myös epävarmuudessa.

#traumainformoitu #traumainformoitutyöote #iloajatoivoa #sote #traumatietoisuus #TIT #leikkikoulu

‍

Lähteet

Marks-Tarlow, T., Solomon, M. F., & Siegel, D. J. (2018). Play and creativity in psychotherapy, Norton Series on Interpersonal Neurobiology. Norton Professional Books.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

‍