Kati Sarvela 30.4.2025  

‍

Julian F. Thayer ja Bruce H. Friedman ovat kehittäneet merkittävän teorian nimeltä neuroviskeraalinen integraatioteoria. Tällä viitataan hermoston (neuro) ja sisäelinten (viskeraalinen) tapaan kommunikoida tehokkaasti. Teoria pyrkii selittämään, miten aivot ja sydän sekä muut sisäelimet, kuten suolisto, ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten tähän vuorovaikutukseen liittyvät ilmiöt vaikuttavat terveyteen, mielen hyvinvointiin, tunne-elämään ja käyttäytymiseen.

Vahva neuroviskeraalinen integraatio ilmenee käytännössä esimerkiksi siten, ettet mene helposti tolaltasi uusissa ja yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa. Toinen esimerkki voisi olla se, että ihmisosaajana kykenet kannattelemaan palvelunkäyttäjää hankalissakin ja vaativissa vuorovaikutustilanteissa siten, että ammatillinen harkintakykysi säilyy. Se siis kuvastaa sopeutumistasi sosiaaliseen ympäristöösi. Heikko viskeraalinen integraatio puolestaan ilmenee esimerkiksi ahdistuksena uusissa tilanteissa, tunteiden säätelyn vaikeutena ja harkinnan katoamisena vaativissa hoitotilanteissa.

Pääkohtia teoriasta:

Vagushermon keskeinen rooli: Teoria korostaa vagushermon merkitystä neuroviskeraalisessa integraatiossa. Tämä hermo yhdistää aivojen eri osia (erityisesti prefrontaalisen aivokuoren) sydämeen ja muihin sisäelimiin. Vagushermo on tärkeä sekä sensorisen tiedon välittämisessä kehosta aivoihin (afferentit säikeet) että säätelysignaalien lähettämisessä aivoista kehoon (efferentit säikeet). Valtaosa viestinnästä (n. 80%) tapahtuu kehosta aivohin, mutta sitä tapahtuu myös toiseen suuntaan. Vagushermo kehittyy tyypillisesti ihanteelliseksi lapsuuden turvallisissa ihmissuhteissa. Lisäksi sitä voidaan vahvistaa esimerkiksi mindfulness-harjoittelun ja vagushermon stimuloinnin kautta.

Prefrontaalinen aivokuori (etuosa aivokuorta) on keskeinen säätelijä: Prefrontaalinen aivokuori on vastuussa monimutkaisista kognitiivisista toiminnoista, kuten päätöksenteosta, tunteiden ja vireystilan säätelystä sekä sosiaalisesta käyttäytymisestä. Teorian mukaan prefrontaalisella aivokuorella on ratkaiseva rooli sydämen ja muiden elinten toiminnan säätelyssä vagushermon kautta. Vagushermo välittää jatkuvasti tietoa kehon sisäisistä tiloista etuotsalohkolle, ja etuotsalohko puolestaan vaikuttaa vagushermon toimintaan, luoden näin hienosäätelyjärjestelmän.

Sydämen sykevälivaihtelu (HRV) heijastaa integraatiota: Sykevälivaihtelu nähdään tärkeänä mittarina, joka heijastaa neuroviskeraalisen järjestelmän integroitumisen onnistumista ja sen toimintaa. Korkea sykevälivaihtelu yhdistetään yleensä tehokkaaseen säätelyyn ja sopeutumiskykyyn, kun taas alhainen voi viitata heikentyneeseen säätelyyn ja terveys-, mielenterveys- ja käyttäytymisen ongelmiin. Tutkijat Julia Wendt ja Julian F. Thayer toteavat, että sykevälivaihtelua voidaan pitää jopa psykopatologian  transdiagnostisena biomarkkerina, eli luonnontieteellisenä ennakoivana mittarina siitä, että psyykkisiä ongelmia tuottavia prosesseja on meneillään.

Itsesäätely, terveys ja hyvinvointi: Teoria väittää, että vahva neuroviskeraalinen integraatio on välttämätöntä hyvälle itsesäätelyn kehittymiselle, fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle sekä yleiselle hyvinvoinnille. Kun aivot ja keho kommunikoivat tehokkaasti, toisin sanoen elimet ovat hyvin integroituneet hermostollisesti aivojen toiminnan kanssa, yksilö pystyy paremmin hallitsemaan stressiä, säätelemään tunteitaan sekä vireystilojaan ja toimimaan sosiaalisesti sopivalla tavalla. Itsesäätely on tärkeää myös myötätunnon kehkeytymisessä, ja sen todennäköisyyttä voidaan jopa mitata HRV:llä ja myötätuntoharjoittelulla voidaan kasvattaa sykevälivaihtelua (Kirby JN ym. 2017). Myötätunto näyttäisi olevan tehokas hoitomuoto jo transdiagnostisten prosessien aikana.

Laajempi psykofysiologinen järjestelmä: Thayerin ja Friedmanin teoria ei rajoitu sovellettavaksi vain aivojen ja sydämen väliseen suhteeseen, vaan se ottaa huomioon myös muiden elinten ja järjestelmien, kuten esimerkiksi suoliston, roolin. Suoli-aivoakseli on nykyään tärkeä osa neuroviskeraalisen integraation ymmärtämistä. Vagushermolla on olennainen rooli suolistomikrobien aiheuttamissa käyttäytymismuutoksissa ja lukuisissa kehoa rappeuttavissa sairauksissa.  (Han Y ym. 2022). Prosessit näyttäisivät liittyvät usein matala-asteiseen tulehdukseen.

Turvalliset ja hoivaavat ihmissuhteet lapsuudessa tukevat vagushermon kehitystä ja vahvistavat lapsen kykyä säädellä stressiä, vireystiloja ja tunteita. Tämä varhainen kehitys luo perustan vahvalle neuroviskeraaliselle integraatiolle ja samalla aikuisuuden kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Integraatioon vaikuttaa toki myös muutkin tekijät, kuten perimä, elämän kokemukset ja elämäntavat.

Ymmärtämällä neuroviskeraalisen integraation perusteita voidaan kehittää uusia lähestymistapoja paitsi lukuisien mielenterveysongelmien myös monien stressiin liittyvien terveysongelmien, kuten sydän- ja verisuonitautien, mielenterveyshäiriöiden ja kroonisen stressin, hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn.

‍

Lähteet

Kirby JN, Doty JR, Petrocchi N and Gilbert P (2017) The Current and Future Role of Heart Rate Variability for Assessing and Training Compassion. Front. Public Health 5:40. doi: 10.3389/fpubh.2017.00040

Thayer, Julian F., and Bruce H. Friedman (2004) A Neurovisceral Integration Model of Health Disparities in Aging  (2004)

Wendt Julia ja Thayer Julian F. (2024). Heart Rate Variability in Mental Health and Psychotherapy, kirjassa Integrating Pshychotherapy and Psychophysiology, toim Steffen Patric R  ja Moss Donald, UK: Oxford University Press

Han Y, Wang B, Gao H, He C, Hua R, Liang C, Zhang S, Wang Y, Xin S, Xu J. (2022) Vagus Nerve and Underlying Impact on the Gut Microbiota-Brain Axis in Behavior and Neurodegenerative Diseases. J Inflamm Res. 2022 Nov 9;15:6213-6230. doi: 10.2147/JIR.S384949. PMID: 36386584; PMCID: PMC9656367.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin