OLEN huomannut, että monilla ihmisillä on ennakkoluuloja traumainformoidun lähestymistavan suhteen, ihan vain siksi, etteivät he erota traumainformoituja ja traumaspesifejä palveluja toinen toisistaan. Kun puhumme traumainformoidusta järjestelmästä, on siis tärkeää tunnistaa näiden kahden välinen ero. Vähemmän asioihin paneutuneet ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat helposti sekoittavat niitä keskenään. Traumaspesifit palvelut ovat esimerkiksi traumaterapiaa, posttraumaryhmiä ja ryhmäterapiaa, joissa vakautetaan, prosessoidaan ja integroidaan (monimuotoisen) traumaperäisen stressihäiriön oireita. Traumaspesifit palvelut ovat suoraan traumaan, niiden sisältöön ja prosessointiin liittyviä asioita. Tätä työtä tekevät terapia-alan ammattilaiset.
Traumainformoitu lähestymistapa kuvaa ensisijaisesti prosesseja ja ympäristöjä, joissa haitallisten kokemusten seuraamuksia pyritään ennaltaehkäisemään pyrkimällä luomaan luonnollinen korjaavien kokemusten ympäristö. Se siis kuvaa laajempaa rakenteellista ja toiminnallista systeemistä kontekstia. Traumainformoiduksi pyritään kouluttamaan kaikki työntekijät laitosapulaisista johtajiin ja päättäjiin.
Traumainformoitu lähestymistapa korostaa laajemmin trauman monitasoisia ilmiöitä yksilötasolta globaalille tasolle. Ihanteellisissa olosuhteissa traumaspesifisiä palveluita tarjotaan traumainformoiduissa sote-yksiköissä ja instituutioissa. Traumainformoitu työskentely on siis moniammatillista ja monialaista. Siinä koulutetaan koko yksikön henkilökunta traumatietoisuuteen. Se tavoittelee sen kaltaisia yhteistominnallisia malleja, joita esimerkiksi suomalainen avoimen dialogin hoitomalli on.
Valitettavasti traumainformoituja palveluja ei ole vielä laaja-alaisesti Suomessa. Uuden kirjan - Traumainformoitu työote (toim. J Linner-Matikka ja T.Hipp, 2023) suosio kertoo, miten suuresti tämä lähestymistapa kiinnostaa tällä hetkellä kansalaisia. Olemmehan olleet pitkään juuttuneina yksilökeskeiseen ajatteluun, systeemisen ajattelun sijaan.
On melkeinpä resurssien hukkaa tarjota vain traumaspesifejä palveluja, jos systeemiä ei ole muutettu ensin traumainformoiduksi. Ilman järjestelmämuutosta, se itsessään voi toimia noidankehänä, tuottaen jatkuvasti uutta toksista stressiä valitettavan usein sekä ammattilaisissa mutta myös palvelunkäyttäjissä. Tämä näkyy lisääntyvinä mielenterveys- ja terveysongelmina. Traumainformoitu järjestelmä pyrkii vakauttamaan kasvatuksen ja sote-systeemin korjaavien kokemusten haltiatarkehäksi.
#traumainformoitutyöote #traumainformoitu #traumatietoinen
Scott Giacomucci (2023), Trauma-Informed Principles in Group Therapy, Psychodrama, and Organizations Action Methods for Leadership, Routledge
Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com
Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.
A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!
bold-italic
Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo
Lue lisää
Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin
Lue lisää
Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)
Lue lisää