Kati Sarvela

5.9.2026

‍

Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset leikata avustuksia järjestöiltä, kuten Setalta ja maahanmuuttajien hyvinvointia tukevilta toimijoilta sillä perusteella, että ne eivät liity "suoranaisesti terveyteen", osoittavat kansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna käsittämätöntä ymmärryksen puutetta.

Tutkimusnäyttö ja kansanterveydellinen data ovat yksiselitteisiä: lapsuudenaikaiset traumaattiset kokemukset ja vähemmistöstressi ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste, joka heijastuu suoraan fyysiseen ja mielenterveyteen (esim. THL ja ACE-tutkimukset). Marginalisoidut ihmisryhmät kokevat usein vähemmistöstressiä ja sairastavat siten myös tilastollisesti enemmän.

Järjestöjen tekemä matalan kynnyksen työ, yhteisöllisyys ja ennaltaehkäisy ovat täsmätoimintaa, jolla vähennetään raskaampien ja kalliimpien terveyspalveluiden kuormitusta ja luodaan aitoja säästöjä terveydenhuoltoon.

Julkisessa päätöksenteossa näkyy nyt syvä paradoksi:

🌳 Vaatimus ruohonjuuritasolle

Meiltä kentän ja järjestöjen toimijoilta edellytetään tiukasti tiedolla johtamista, vaikutusten osoittamista ja monitieteelliseen näyttöön perustuvaa toimintaa ja menetelmiä.

🌳 Todellisuus päätöksenteossa

Sote-politiikkaa ohjataan kapealla terveyskäsityksellä, joka sivuuttaa olemassa olevan datan sekä kokonaisvaltaisen kansanterveydellisen ymmärryksenihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista (mm. ennaltaehkäisyn tärkeyden, terveyden sosiaalisten määrittelijöiden merkityksen). Onko niin, ettei päättäjien tarvitse johtaa järjestelmää tiedolla?

Terveydenhuoltoa ei pelasteta leikkaamalla sen vankimmista kivijaloista – sosiaalityöstä ja ennaltaehkäisevästä kolmannesta sektorista. Päätöksenteon tulisi pohjautua kansanterveystieteeseen, monitieteiseen yhteistyöhön sekä pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.  

Nyt päättäjät näyttävät johtavan sote-politiikkaa omilla ennakkoluuloillaan ja ymmärtämättömyydellään. Valittu linja kertoo mielestäni paitsi tiedon puutteesta myös heidän moraalinsa rapautumisesta ja myötätunnon katoamisesta.

Mitä ajatuksia tämä tiedolla johtamisen ristiriita teissä herättää?  

#Tolkkuapäätöksentekoon #Sote #Kansanterveys #Ennaltaehkäisy #Tiedollajohtaminen #Järjestöt #Hyvinvointi

‍

Lähteet

CDC – Centers for Disease Control and Prevention (2019). Adverse Childhood Experiences (ACEs) and Demographic Disparities. Behavioral Risk Factor Surveillance System (BRFSS).

Onni Jaskari ja Anna Keski-Rahkonen, Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(17):1781-8

Minna Lohtander, Heli Hätönen, Juha Katainen, Tornbjörn Lundkvist, Timo Siira ja AnneMarie Hovi Sosiaali ja terveysministeriön raportti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuri 11/2021

Wathen, C. N., & Varcoe, C. (2023). Implementing Trauma- and Violence-Informed Care: A Handbook. University of Toronto Press.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin