Kati Sarvela

26.8.2026

‍

Syistä syiden syiden syihin

Kuvitellaanpa tilanne: seisomme kuohuvan kosken rannalla ja näemme, kuinka ihmisiä putoaa ylävirrassa sen törmiltä veden pyörteisiin. Virta kuljettaa heitä kohti mielenterveysongelmia ja kroonisia sairauksia, kuten diabetesta, sydänvaivoja ja syöpiä.

Perinteinen terveydenhuolto tekee mahtavaa työtä siellä alavirrassa. Se poimii ihmisiä pois kuohuvasta vedestä: korjaa, paikkaa, lääkitsee ja tilastoi. Sama kuvio toistuu päivästä toiseen, koska harvoin pysähdymme kysymään: kuka helvetti sieltä ylävirrasta tyrkkii heitä veteen?

Jakamani kaaviokuva (Eggerin ym. 2021 työhön perustuva) (kuvio 1) pakottaa meidät katsomaan ylävirtaan. Kaavion vasemmassa laidassa näemme terveyden ekososiaaliset ja rakenteelliset määrittelijät. Siihen, miten ihmiset ajautuvat jokeen, vaikuttaa fyysinen, ekologinen, poliittinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen ympäristö – "syiden syiden syyt", erityisesti talous-, sosiaali- ja terveyspolitiikka. Ne muovaavat perheiden hyvinvointia ja altistavat lapsia haavoittaville kokemuksille.

‍

Kuvio 1. "Syiden syiden syyt" – Kroonisten sairauksien hierarkiset määrittelijät

‍

Kun yhteiskunta ajaa ihmisiä veteen, synnytämme turvatonta elämää, jossa sairastavuuden lisääntymisen lisäksi vieraannumme itsestämme, omasta historiastamme ja kulttuurisesta identiteetistämme. Seurauksena on ihmiseltä kadonnut olemisen kiintopiste ja itseys ("Kuka minä olen?" kysymyksen vastaus hukassa). Tästä seuraa krooninen stressi, elämän tarkoituksettomuus sekä sairastavuuden riskien huomattava nousu.

Siirtyessämme keskivirtaan näemme, miten nämä makrotason päätökset ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus muuttuvat ihmisen arjeksi: ”syiden syiksi”, kuten turvattomuudeksi, riittämättömäksi uneksi, kuormittaviksi ihmissuhteiksi ja teknologian tuottamaksi pahoinvoinniksi. Näistä kumpuavat vasta ne varsinaiset "syyt" – ravitsemus, päihteet, yksinäisyys, liikkumattomuus ja muut yksilölliset elintavat. Ne ovat epätasa-arvoa ruokkivan politiikan ilmentymiä yksilön elämässä.

Mitä tekee perinteinen lääketiede? Se tuijottaa yhä enemmän yliyksilöllisellä paradigmallaan alavirtaan: mielenterveysdiagnooseihin, biomarkkereihin, kolesteroliin, verensokereihin ja verenpaineisiin. Se kohtelee terveysongelmia yksilön elämäntapavirheinä tai biologisina vikoina – ikään kuin kyse olisi vain geeneistä ja omasta tahdonvoimasta.

Kuten Richard C. Schwartz ja Thomas Hübl osuvasti muistuttavat: emme voi erottaa yksilön haavoja yhteisöjen haavoista. Jos emme uskalla katsoa ja korjata ylävirran "syiden syiden syitä", hoidamme vain pinnallisesti oireita: emme ota inhimillisempää ja kustannustehokkaampaa systeemistä näkökulmaa ihmisen sairastavuuten ja kärsimykseen. Tällöin pitkittyneistä ekososiaalisista ja yhteisöllisistä prosesseista nousevat terveyshaasteet syvenevät, ja veteen putoavien ihmisten virta entisestään vain kiihtyy.

Olemmeko alkaneet käyttää virrassa kamppailevia ihmisiä taloudellisesti hyväksemme? Olemmeko rakentaneet kansanterveyden edistämisen sijaan kansantaloutta ruokkivan epäinhimillisen hirviön?

‍

Integraation joki

Myös psykiatri Daniel Siegel tarjoaa vertauskuvan joesta terveyden ja hyvinvoinnin perustana, mutta hieman eri kulmasta.Tämä integraation joki onkin monelle tutun vireystilaikkunan (Window of Tolerance) alkuperäinen teoreettinen metafora. Mielemme – joka on luonteeltaan syvästi kehollinen ja sosiaalinen – erilaistuu ja eheytyy parhaimmillaan integraation joessa. Kun emme takerru kaaoksen tai jäykkyyden rantakarikoihin, prosessi etenee ihanteellisesti ja toksinen stressi minimoidaan.

Tarvitsemme terveen ekososiaalisen ympäristön pitääksemme kehittyvät lapset ja toinen toisemme kellumassa integraation joessa. Voimme tukea toisiamme kannattelulla ja kanssasäätelyllä irrottautumaan vahingollisista rantakarikoista.

Onnistunut prosessi on paluuta meissä jokaisessa olevaan inhimillisyyteen, läsnäoloon ja syvän viisauden lähteeseen. Se on matka kohti suurempaa yhteisöllistä integraatiota, oivallusta ja sisäistä vapautta.

‍

#traumainformoitutyöote #ennaltaehkäisy #sotepolitiikka #yhteisöresilienssi #kansanterveys #hyvinvoinninjoki #danielsiegel #iloajatoivoa

‍

Lähteet

Egger G, Binns A, Morgan B, Stevens J. Adverse Childhood Experiences as "Upstream" Determinants of Lifestyle-Related Chronic Disease: A Scoping Perspective. Am J Lifestyle Med. 2021 Apr 2;16(6):717-722.

Siegel, Daniel: Awaken Your Mind: Why the River is the Perfect Guide for Inner Growth. (Viitattu 26.8.2026).

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin