Kati Sarvela

20.9.2026

‍

Hermostollinen ketteryys, resilienssi, terveys ja hyvinvointi eivät synny tyhjiössä. Sekä lapsi että aikuinen tarvitsevat ympärilleen ravitsevia, vakauttavia ja kanssasääteleviä ihmisiä – turvallisia kiintymyssuhteita, joiden varassa keho ja mieli voivat kokea turvaa ja rauhoittua.

Nykyinen sote-järjestelmämme nojaa yhä ensisijaisesti yksilö- ja diagnoosikeskeisyyteen. Tämä näkökulma on kuitenkin tullut tiensä päähän. Jotta voimme siirtyä todelliseen terveyttä ja hyvinvointia rakentavaan ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan kulttuuriin, meidän on ymmärrettävä aivojemme sosiaalinen luonne. Biologiamme on relationaalista: me tarvitsemme toisiamme sekä rakenteellisesti terveitä organisaatioita ja instituutioita kanssasäätelyyn, vakauttamaan ihmisiä ja mahdollistamaan korjaavat kokemukset.

Turvallisissa, traumainformoiduissa ympäristöissä luomme tilaa aivojemme luonnolliselle kehitykselle, orgaaniselle toipumiselle henkilökohtaisista ja kollektiivisista haavoittavista kokemuksista. Tämä ei tietenkään tarkoita ammattiavusta luopumista. Lapsuuden haavat, ylisukupolviset traumataakat ja kollektiivinen trauma koskettavat meitä kaikkia kulttuureista riippumatta - niin myös toipumiskulttuurin luominen.

Interpersonaalinen neurobiologia tarjoaa viitekehyksen, joka kutsuu monitieteisyyden ja inhimillisyyden tervetulleeksi. Se on pohjimmiltaan kulttuurisesti sensitiivinen lähestymistapa, sillä evolutiivinen aivojemme ja hermostomme perusrakenne on yhteinen meille kaikille ihmisille.

Haluan jakaa seuraavat kaksi infograafia vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi – työyhteisöihin, koulutuksiin, vastaanotoille tai oivalluksen tueksi arkeen ja muistuttamaan meitä evolutiivisesta yhteisöllisestä luonteestamme. Tietoa turvasta ja yhteydestä ei tule pitää piilossa, vaan sitä kuuluu jakaa kaikille avoimesti.

Biopsykososiaalisen hyvinvoinnin kudelma pdf

‍

‍

Kun meidän evolutiivisiin tarpeisiimme, kuten turvan, kiintymyksen ja myötätunnon tarpeisiin vastataan, voimme olla itse kukin myönteisen yhteiskunnallisen muutoksen siemeniä. Kapean yltiöyksilökeskeisen ajattelun, vihan ja pelkojen ei tarvitse ohjata yhteiskuntaamme. Interpersonaalinen neurobiologia ei ole vain eettinen ohjenuora vaan kestävän kehityksen perusta. Omaan ajatteluuni vahvan teoreettisen pohjan ovat tarjonneet interpersonaalisen neurobiologian kehittäjät Louis Cozolino ja Daniel Siegel.

#Traumainformoitutyöote #InterpersonaalinenNeurobiologia #kanssasäätely #infograafi

‍

Lähteet

Cozolino, L. (2020). The pocket guide to neuroscience for clinicians. W. W. Norton & Company.

Siegel, D.J., Drulis, C. An interpersonal neurobiology perspective on the mind and mental health: personal, public, and planetary well-being. Ann Gen Psychiatry 22, 5 (2023). https://doi.org/10.1186/s12991-023-00434-5

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin