SYDÄNYHTEYS JA SYDÄNAIVOT, OSA 1

Sydänyhteys ei ole vain metaforinen kielikuva

Keskushermoston ja sisäelinten järjestelmien vuorovaikutustapojen ja säätelymekanismien ymmärrys lisääntyy kovaa vauhtia. Sydän lähettää aivoille jatkuvasti tietoa toiminnastaan, ja aivot puolestaan voivat vaikuttaa sydämen sykkeeseen ja rytmiin. Tämä yhteys on tärkeä kehon homeostaasin eli elimistön tasapainoisen toiminnan ylläpitämisessä. Sydämelliset, myötäelävät, tunteet ja aistimukset, eivät ole vain runollisia vertauskuvia "rakkaudellisista tunteista". Sen sijaan ne ovat  todella hienostuneita kokemuksia ja aistimuksia, jotka vaikuttavat tapaamme olla maailmassa. Yhteys toiseen tapahtuu sydämen tasolla. (D.Siegel, 2016). Toisin sanoen Pikku Prinssin salaisuus on totta myös fysiologisella tasolla: “Vain sydämellään näkee hyvin. Silmät eivät näe sitä, mikä on kaikkein tärkeintä.”

"Sydänyhteys merkitsee lapselle nähdyksi tulemista ja arvokkuuden kokemusta omana, ainutkertaisena itsenään", kirjoittaa Minna Katajamäki (2018)  blogiartikkelissaan. Hän jatkaa: "Aikuiselle, vanhemmalle ja kasvattajalle se tarjoaa mahdollisuuden kokea sydänyhteyttä toiseen ihmiseen, tässä tapauksessa lapseen tai nuoreen. Silloinkin kun arjessa, tapahtumien ja tunteiden mylläkässä, kaikki valo ja yhteys tuntuu väliltänne kadonneen, tämä yhteys on kuin takuu, lisenssikortti tietoisuuteen toisen olemassaolosta ja hyvän tahtomisesta. Ilman kompassia, valottomalla reitillä, voit luottaa juuri tämän yhteyden olemassaoloon.”Sydänyhteydessä ihminen tuntee sydämen tasolla yhteyden sekä itseensä, että muihin. Tämä rakkaudellinen tunne ei kuitenkaan ole ”rajatonta rakkautta” vaan sydäyhteydessä aikuinen tunnistaa oman itseyden ja toisen ihmisen rajat.

Sydämien ja mielen liittoutuminen, jota J.Mitchell ja J.Tucci kutsuvat kutsuvat käytäntöjen ja järjestelmien muutoksen affektiiviseksi ulottuvuudeksi, on vielä vähän tutkittu alue tieteellisessä kirjallisuudessa. Se on heidän mukaansa silti perusta ammatinharjoittajien, organisaatioiden ja järjestelmien kyvylle toteuttaa traumatransformatiivista käytäntöä. (Mitchell J. ja J.Tucci,2023). Tämä liittoutuminen ei ole vain mielen ja sydämen viisauden hyväksikäyttöä vaan voidaan ajatella, että se on niiden liittoutumista. (L.Cozolino, 2017)

Mitä tarkoittaa “traumatransformatiivinen käytäntö”? Sandra Bloom (2016) kuvaa erinomaisesti tätä organisaatioissa ja yksilöissä tapahtuvaa traumainformoidusta lähestymistä nousevaa muodonmuutosta: ”sisäiseksi maanjäristykseksi", jossa sanoudumme irti normaaliuden myytistä: Se on merkittävä muutokseen maailmankuvassa, käytetyissä käsitteissä ja käytännöissä. Se on syvällinen hyppäys trauma- ja väkivaltatietoisuuteen ja kokemukselliseen, toipumista edistävään oppimiseen. Se on asennemuutos toiminnassamme, joka realisoituu myötäeläväksi toiminnaksi. Traumatransformatiiivinen toiminta tarkoittaa myös sitä, että annamme  tilaa systeemisyydelle ja tieteellisesti perusteluille ”pehmeämmille” käsitteille, kuten kanssasääteleville ympäristöille, toivolle, myötätunnolle, empatialle ja sydämen tasolla tapahtuvalle yhteyden kokemukselle. Se on kehollisen ja relationaalisen, ihmissuhteista nousevan, viisauden yhdistämistä pään viisauteen.

Tämän päivän järjelle perustuva rationaalinen kylmä ja tekninen tapa hallita ja johtaa hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyviä instituutioita ja organisaatioita, tarvitsee rinnalleen holistiseen, ”sydämellisen” ja systeemisen tavan katsoa maailmaa. “Päästä päähän” tapahtuva järjen viestintä ei riitä, vaan elämäntapamme huutaa tarvetta “sydämestä sydämeen” tapahtuvaan viestintään.

Olemme viettiperäisiä tarpeita omaavia laumaelämiä, joiden kiintymyksen ja arvostuksen tarpeisiin on vastattava. Olemme hyvinvoinnissamme syvällisesti riippuvaisia ilmiöstä, jota TIPP-mallissamme kutsumme ihmisten väliseksi sydänyhteydeksi, avautumiseksi sydämen tasolla tapahtuvalle informaation ja energian vaihdolle. Sosiaalisten suhteiden, aivojen (myös sydänaivojen) ja mielen liittoutumisen tärkeyden ymmärrys on myös eettinen välttämättömyys, mikäli haluamme rakentaa oikeudenmukaista, väkivallattomuutta tavoittelevaa, hyvinvointiyhteiskuntaa.

Sydänaivot, suolistoaivot ja päänaivot

Sydämeen liittyviä ilmiöitä on tutkinut tunnettu neurokardiologi Andrew Armour. Hän totesi tutkimuksissaan, että sydän on aistielin ja hienostunut tiedon koodaus- ja käsittelykeskus, jolla on laaja sisäinen oma hermotusjärjestelmänsä. Se on riittävän kehittynyt omaksi järjestelmäkseen sen luontoisesti, että voimme luokitella tämän systeemin "sydänaivoiksi”.

Daniel Siegelin mukaan suolistomme viestii erityisesti turvaa ja sydämemme keskinäistä yhteyttä, kuten kiintymystä. “Sydänaivomme” ja  “suolistoaivomme”  tilat tarjoavat näkemystä, intuitiota, yhteyttä  ja jopa viisautta, jonka kolmannet aivot, kallon sisällä olevat aivot, voivat hyödyntää. Valitettavan usein “pääaivokeskeisessä” elämäntavassamme sisuskalujemme kahdet aivot jäävät huomiotta.  Näiden kolmen aivojen prosessit yhdessä, vatsa-, sydän ja pääaivot, luovat systeemisesti sen, mitä Daniel Siegel käsittää  termillä "kehollistuneet aivot” (embodied brain). (Daniel Siegel, 2023).  Pään aivojen, suolisto- ja sydänaivojen vastavuoroinen vuorovaikutus sisältää tiedon keräämisen ja otollisissa olosuhteissa  informaation tehokkaan yhdistämisen, tulkinnan ja kehon toimintojen säätelykyvyn. Nämä keskinäiset vuorovaikutusprosessit ovat luontaisia moninaisille fysiologisille ja kognitiivisille toiminnoille homeostaattisesta ja allostaattisesta ohjauksesta kognitioon.

Homeostaasin voimme ajatella tarkoittavan ihmissuhteittemme, aivojemme ja hermostomme sekä mielemme muodostamaa monimutkaista orkesteria, jossa lukuisat ihmiset, mutta yhtälailla myös ihmisten elimet, kudokset ja solut tavoittelevat saumatonta yhteistyötä, vakautta, varmistaakseen, että kaikki järjestelmän toiminnot ”tuottavat kaunista musiikkia” eli niiden yhteistyö sujuu yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia edistävästi. Turvan kokemus (suolistoaivot) ja sydänyhteys (sydänaivot) voivat otollisesti toimiessaan vahvistaa tätä homeostaattista vakautta. Näin ihmisestä voi tulla ”kriisikestävämpi”. Toisin sanoen vaikka hänen kohdalleen tulisi allostaattista kuormaa, hän saattaa nopeasti palautua stressitilasta ja sopeutua muutokseen, jolloin homeostaasi palautuu. Toki tähän vaikuttaa muutkin tekijät kuten perimä.

Aistimme sisätodellisuuttamme proprioseptiikan (tietoisuus kehon asennoista ja liikkeistä) ja interoseptiikan (kehon sisäelinten toimintojen tietoisuus) kautta. Tämä tieto perustuu kehomme hermoverkostoista nousevaan informaatioon. D.Siegel viittaa suolisto- ja sydän aivoilla erityisiin kehon aistimuksiin, jotka syntyvät sydämen ja suoliston ympärillä olevien rinnakkaisten ”PDP-verkostojen” kautta. PDP tarkoittaa alunperin rinnasteisia hajautettuja prosessoreita (parallel distributed processors). (D.Siegel 2023)

Seuraavassa yritän tulkita Daniel Siegelin (2023) ajatuksia itselleni ja toivottavasti myös lukijalle ymmärrettävään muotoon. Arkisissa kotitietokoneissamme on rinnakkaisia lineaarisia prosessoreita, ja niillä voidaan tehdä monia hienoja toimintoja nopeasti. On olemassa vielä hienostuneimpia tietokoneita, jotka ovat sellaisia, jotka ovat “hämähäkinverkkomaisten verkostojen muodostamia verkostoja”. Aivan samoin hermostomme ei ole vain systeemi, vaan se on systeemien muodostama monikerroksellinen systeemi. Tällaista informaation käsittelyä kutsutaan juuri rinnakkaiseksi hajautetuksi tiedonkäsittelyksi. Systeemisesti ajatellen PDP:n omaisesti toimivat verkostot mahdollistavat tekoälyn kokemuksellisen oppimisen, mutta yhtä lailla myös ihmisen tehokkaan kokemuksellisen oppimisen.

Suolistossamme ja sydämemme ympärillä hermostolliset PDP-verkostot ovat osallisena erilaisten kehon signaalien tehokkaassa viestinnässä eli monimutkaisen biologisen informaation integroinnissa. Kehossamme on näin ollen monia hermostollisia ”energianvirtauskuvioita”, jotka voidaan itse havaita proprioseption ja interoseption avulla. Jotkut niin kutsutuista sydämen ja suoliston ympärillä olevista PDP-verkoista välittävät erittäin hienostunutta energiaa ja tietoa yli eri aistikanavien. Niiden olemus on avattavissa sen tapaisilla lauseilla kuin "Kuuntelen sydäntäni" ja ”Mitä vatsani haluaa kertoa”.   (D. Siegel 2023) Tämä kehosta nouseva tieto ei ole siis samanlaista tietoa kuin aivojen kuorikerroksen rationaalinen sanoiksi puettu tieto, vaan sydämen tiedon tulkintaa ihminen joutuu harjoittelemaan sydänyhteydessä itseen. Kehotietoisuuden vahvistaminen ja luovat menetelmät, kuten runous tai vaikkapa kuvataiteet ja musiikki, voivat auttaa niiden viestien tulkinnassa.

Kyetessämme luomaan turvan ja arvostelemattoman kanssasäätelevän sydänyhteyden lapseen, olemme hänen PDP-verkostonsa myönteisiä attraktoreita. Kuvittele vesipalloa, joka vierii mäen rinnettä alas. Riippumatta siitä, mistä aloitat sen, se lopulta laskeutuu tiettyyn laaksoon, joka toimii pallon vetovoimapisteenä, attraktorina. Attraktorit ovat sydänyhteydessä kuin magneetteja, jotka vetävät lapsen aivoja myönteisiin tiloihin (turva, yhteys, leikki, luovuus, yhdessä ihmettely). Kun turvallisessa tilassa ja aikuisen tarjoamassa sydänyhteydessä uudenlaiset kiintymyskokemukset lapsessa vahvistuvat riittävien toistojen kautta, tasapaino palautuu niissäkin tilanteissa, joissa lapsen homeostaasia kohtuullisessa määrin häiritään allostaattisella kuormalla.

Lapsen PDP-verkostot on siis osa hänen sosiaalisten turvaverkkojensa PDP-verkostoa. Hänen kehollistuneet aivonsa, eli suolisto-, sydän- ja pään aivot, hakeutuvat tasapainoisempaan olotilaan otollisissa sosiaalisissa olosuhteissa. Löytäessämme sydänyhteyden lapseen vedämme lasta siis pois selviytymisvasteista tasapainoisempaan PDP-verkostojen tilaan. Miten tämä käytännössä näkyy? Lapsi kokee tässä tilassa kaikkien puoliensa olevan tervetulleita sosiaalisiin tilanteisiin. Hän uskaltaa ja saa olla kuka hän on ja hänen käyttäytymisensä takana vaikuttaviin tarpeisiin vastataan. Toistojen kautta uusi tasapainoisempi olemisen tapa eli homeostaasi voi lapsessa vahvistua.

Kehon aistimusten, erityisesti sydämen ja suoliston aistimusten havainnointikyky, itsesäätelyn ja homeostaasin vahvistaminen on tärkeää ja mahdollista myös aikuisena. Se edellyttää avointa sydäntä ja itsemyötätuntoa. Kun kykenemme integroimaan tällaisessa tilassa sisuskalujemme signaaleja tietoiseen ajatteluumme, voimme saavuttaa kokonaisvaltaisemman ymmärryksen itsestämme, yhteydestämme muihin ihmisiin ja koko luomakuntaan.

Lähteet

Armour JA. The little brain on the heart. (2007) Cleve Clin J Med., Feb;74 Suppl 1:S48-51. doi: 10.3949/ccjm.74.suppl_1.s48. PMID: 17455544.

Bloom SL. Advancing a national cradle-to-grave-to-cradle public health agenda. J Trauma Dissociation. 2016 Jul-Sep;17(4):383-96. doi: 10.1080/15299732.2016.1164025. PMID: 27266405.

Cozolino Louis j., (2017). Luku 8 The Executive Brain: Navigating Space and Time kirjassa, The Neuroscience of psychotherapy, NY: W.W: Norton & Company, Kindle-version

Katajamäki Minna, Sydänyhteys merkitsee lapselle nähdyksi tulemista (2018) (https://lapsennimi.com/2018/12/sydanyhteys/sydanyhteys-arotar-minna-katajamaki/) Haettu 2.1.2024

Siegel, Daniel J.  (2016). Science Says: Listen to Your Gut, https://drdansiegel.com/science-says-listen-to-your-gut/. Haettu 1.7.2024

Siegel, Daniel J.. IntraConnected: MWe (Minä + Me) Self, identity and Belonging (Norton Series of Interpersonal Neurobiology) W. W. Norton & Company. Kindle-versio.’

Mitchell J. ja J.Tucci, (2023), From Trauma Informed to Trauma Transformative: Core Dimensions for Practice, Organization and Community Change J.Tucci, J.Mitchell, S.W.Porges ja E.Tronic toimittamassa kirjassa Trauma-Transformatiive Practice (s. 459-460). Jessica Kingsley Publishers. Kindle-versio.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Traumainformoitu työote ja ihmisosaajien tiedon syvädemokratisointi

On ammattilaisia, jotka käyttävät ”näyttöön perustuvaa” ja ”näyttöinformoitua” toimintaa synonyymeinä. Tutustuttuani alaan liittyvään kirjallisuuteen ja esimerkiksi video

Kohti traumainformoitua organisaatiokulttuuria – Osa 2. Kehitysvaiheista tarkemmin

Kulttuurimuutokset ihmissysteemeissä ovat aina pitkiä ja hitaita dynaamisia prosesseja, joten muutokselle kannattaa antaa aikaa. Joskus sanotaan, että isot laivat kääntyv

Kohti traumainformoitua organisaatiokulttuuria – Osa 1. Kasvuprosessi ja esikoulu

Kulttuurimuutokset ihmissysteemeissä kuten vaikka työorganisaatioissa ovat pitkiä ja hitaita dynaamisia prosesseja, jotka etenevät systeemisesti inhimillisyyden lainalais