Kati Sarvela

17.3.2026

‍

Traumainformoitu työote mielletään usein pelkäksi turvallisuuden ja lempeyden lisäämiseksi. Mutta entä jos se onkin vasta alkupiste radikaalille vapautumiselle ja planetaariselle hyvinvoinnille? Tässä blogissa tarkastellaan, miten turvan luominen, transformatiivinen oppiminen ja neurodekolonisaatio kietoutuvat yhteen. Kun irrottaudumme "normaaliuden myytistä" ja löydämme oman sielunkoodimme, emme vain toivu, vaan muutamme koko tapaamme olla osa elävää, systeemistä luomakuntaa.

"Uudistava oppiminen on prosessi, jossa tutkimme kriittisesti aiempia oletuksiamme ja rakennamme uusia, entistä perustellumpia tulkintoja kokemuksistamme. Se ei ole vain tiedon lisäämistä, vaan olemassaolomme tapojen muuttamista." — Jack Mezirow (vapaasti suomennettu teoksesta Learning as Transformation)

"Neurodekolonisaatio on tietoista työtä, jolla vapautamme mielen ja kehon kolonialistisista ehdollistumista. Se on paluuta hermostolliseen tasapainoon, jossa voimme jälleen kuulla oman alkuperäisen viisautemme ja kytkeytyä takaisin elämän verkkoon." — Michael Yellow Bird (kooste hänen opetuksistaan mindfulnessin ja dekolonisaation suhteesta)

"Jokainen elämä on muotokuva, joka on jo valmiiksi piirretty tammenterhoon. Tehtävämme ei ole tulla joksikin muuksi, vaan antaa sille, mitä meissä jo on, mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa." — James Hillman (teoksesta The Soul's Code)

‍

Traumainformoitu lähestymistapa katalysoi sisäistä ja järjestelmän muodonmuutosta

Monesti traumainformoitu lähestymistapa mielletään vain pehmeäksi kohtaamiseksi. Väitän, että lähestymistapana se on perusta jollekin paljon suuremmalle: sisäiselle ja kulttuuriselle paradigmamuutokselle – oman ja planetaarisen hyvinvoinnin edistämiselle.

Jotta voimme todella tukea omaa inhimillistä kasvua, meidän on ymmärrettävä kolme toisiinsa kietoutuvaa voimaa traumainformoidussa lähestymistavassa:

1. Turva (Traumainformoitu työote)

Luodaan hermostolle tila, jossa selviytymisvasteet tunnistetaan ja niitä kyetään säätelemään. Ilman turvaa uudistava oppiminen, itsementalisaatiokyky ja itsemyötätunto ovat biologisesti mahdottomia. Turva on maaperä, josta kaikki muu kasvaa.

2. Muutos (Transformatiivinen eli uudistava oppiminen)

Kun turva on löytynyt, voimme kyseenalaistaa vanhoja merkityskehyksiä – niitä oletuksia ja uskomuksia, joiden läpi katsomme maailmaa. Syntyy uudenlainen, havainnoiva, kriittinen ja reflektoiva suhde itseen ja vallitseviin rakenteisiin. Se on "ahaa-elämys", jossa "sielunkoodimme" ja maailmankuvamme laajenevat.

3. Vapautuminen (Neurodekolonisaatio)

Kehomme pitää kirjaa paitsi omista, myös yhteisömme historiallisista kokemuksista. Neurodekolonisaatio on kokemuksellisen oppimisen kautta tapahtuvaa pois oppimista niistä kahleista ja suorituspaineista, joita emme ole itse valinneet, mutta jotka on kirjoitettu hermostoomme reagointitapoina. Muistomme eivät ole siis vain päässämme olevia muistoja, mielikuvia ja ajatuksia, vaan varhaiset kokemukset ja kulttuuriset uskomukset ovat kirjoitettuna kehoomme.

‍

Miksi tämä kolminaisuus on tärkeä?

Ilman transformaatiota ihminen vain yrittää "selviytyä" traumastaan. Ilman dekolonisaatiota muutamme terapiassa yksilöä, mutta jätämme liian usein huomioimatta historialliset tekijät ja niiden synnyttämät epäterveet rakenteet, jotka saattavat jatkuvasti vahingoittaa ja rikkoa meitä.

Vasta näiden kolmen - turvan, uudistumisen ja vapautumisen - leikkauspisteessä syntyy kukoistus. Jungilainen analyytikko James Hillman kirjoittaa tammenterhoteoriassaan, että meillä jokaisella on oma "sielunkoodimme". Hyvä elämä on sen mukaista inhimillistä kasvua, jossa saamme kasvaa itsemme näköisiksi, ainutkertaisiksi yksilöiksi.

Tähän liittyy olennaisesti irrottautuminen ”normaaliuden myytistä”, jota esimerkiksi kanadalainen lääkäri Gabor Maté  poikansa kanssa kuvaavat kirjassaan "Normaali on myytti". Länsimainen kulttuurimme on rakentanut kuvan ”normaalista ihmisestä”, joka palvelee kiltisti suoritus- ja kilpailukulttuuria omien evolutiivisten ja biologisten tarpeidensa kustannuksella. Kun tunnistamme tämän myytin, ymmärrämme, että monet oireemme eivät ole merkkejä rikkinäisyydestä. Sen sijaan ne ovat terveitä reaktioita epäterveeseen ympäristöön, jossa lapsesta lähtien ohitetaan hyvän ja terveen elämän välttämättömiä perustarpeita (ihmisen laumaeläinluonto, hoiva, myötätunto, hetket rauhoittumiselle, leikki jne., kuten Jaak Panksepp on osoittanut).

Kun meitä ohjaa aito, yhteisestä ihmisyydestä nouseva myötätuntoinen itseytemme, vanha kehomielemme järjestys särkyy ja siirrymme kokonaisvaltaiseen, uuteen paradigmaan. Tapahtuu jälkitraumaattista kasvua ja sisäinen muodonmuutos. Kun elämme sielunkoodimme mukaista elämää, hyvinvointimme kohenee, kun eettinen ja ekologinen stressimme sekä työhäpeämme vähenevät. Emme enää vain suorita muiden meille asettamia odotuksia, vaan toimimme aktiivisena ja eettisenä osana elävää ja vastuullisempaa luomakunnan kokonaisuutta. Luomakuntamme huutaa paradigmasiirtymää holistiseen ja systeemiseen ihmiskuvaan, jossa tunnistamme väkivallan ja trauman ylisukupolviset seuraamukset yksilöissä, yhteisöissä, yhteiskunnassa.

‍

#traumainformoitu #transformatiivinen #oppiminen #neurodekolonisaatio

‍

Lähteet

Hillman, J. (1996). The Soul's Code: In Search of Character and Calling. Random House.

Maté, G. & Maté, D. (2024). Normaali on mytti: Trauma, sairaus ja toipuminen toksisessa kulttuurissa. (Suom. KM Tielinen). Into Kustannus

Mezirow, J. (1991). Transformative Dimensions of Adult Learning. Jossey-Bass.

Mezirow, J. (2000). Learning as Transformation: Critical Perspectives on a Theory in Progress. Jossey-Bass.

Panksepp, J. & Biven, L. (2012). The Archaeology of Mind: Neuroevolutionary Origins of Human Emotions. W. W. Norton & Company.

Yellow Bird, M. (2013). "Neurodecolonization: Applying Mindfulness Research to Decolonizing the Social Work Curriculum." Teoksessa Voices from the Margins.

Kuva: AI

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin