"En puhu traumoista siksi, että ihmiset uhriutuisivat, vaan sen vuoksi, että he voimaantuisivat." Gabor Maté

Tämä Gabor Matén sitaatin ajatus on tärkeää tiedostaa myös traumainformoidussa työotteessa. Emme opeta traumatietoisuutta siksi, että ihmiset uhriutuisivat, vaan sen vuoksi, että he valtaantuisivat itseohjautuvuuteen ja vapautuisivat myötätuntoisissa yhteisöissä ylisukupolvisista taakoistaan. Traumainformoitu lähestymistapa pyrkii vahvistamaan toimintakulttuuria, jossa ymmärrämme yhteisen kärsimyksemme ja ihmisyytemme.

Jos ajattelemme mielenterveysongelmia, ne muodostavat traumatietoisessa ajattelussa pikemminkin liukumon kuin ”joko-tai” ajattelulle rakentuvan kaksijakoisen luokittelun (terve/mielenterveysongelmasta kärsivä). Jokaisella meillä on enemmän vai vähemmän masennusta, ahdistusta, riippuvuuksia tai muita mielenterveyden hyvinvoinnin haasteita eri elämänvaiheessa. Kärsimys - myös mielenterveyden haasteet - kuuluvat ihmisyyteen. Matén mukaan lukuisat niin kutsutut mielenterveysongelmat ovat normaaleja reaktioita epänormaaleihin olosuhteisiin.

Traumainformoidussa lähestymistavassa pyritään riisumaan mielenterveysongelmat ja riippuvuudet niiden leimaavuudesta ja vastaamaan paremmin lasten ja perheiden normaaleihin tarpeisiin. Hyvinvoivissa yhteisöissä tietoisen läsnäolon, myötätunnon ja aikuisten kanssasäätelyn tulisi olla normi. Nykyinen, normaalina pidetty elämäntapamme, jossa ei vastata lapsen kiintymyksen ja turvallisuuden tarpeisiin, tuottaa paljon turhaa kärsimystä, mielen pahoinvointia ja lisää sairastavuuttamme.

Meidän on päästävä eroon salailun kulttuurista ja opittava puhumaan kipeistä asioista, kuten lapsiin, eri sukupuoliin ja vähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta ja laiminlyönneistä, terveellä ja voimaannuttavalla tavalla. Traumainformoitu lähestymistapa pureutuu pahoinvointimme yhteisöllisiin juurisyihin. Mielenterveyttämme ei määrittele vain geenimme, vaan hyvin paljon myös ympäristömme sekä sosiaalisten suhteittemme laatu.

#traumainformoitu #mielenterveysongelmat #traumainformoitutyöote #traumatietoinen

‍

‍

Lähteet

Bloom Sandra ja Farrangher Brian (2013), Restoring Sanctuary – A New Operating System for Trauma-informed Systems of Care. New York: Oxford University Press

Hesari 21.5.2023 Suomessa hoidetaan vuosittain satoja valtiollisen kidutuksen uhreiksi joutuneita: ”Potilas on kuntoutunut valtavasti, jos hän pystyy hoitamaan lapsensa”. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007998822.html

Siegel, Daniel J., (2012 b) The Developing Mind. How Relationships and the Brain Interact to Shape Who We Are. New York: The Guilford Press.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.