Kansainvälistä tietämystä Suomen oloihin sovellettuna

Trauma on universaali ilmiö, joka koskettaa kaikkia ihmisiä. Siksi myös traumainformoidut käytännöt ovat universaaleja periaatteita. Traumainformoitu työote on levinnyt laajasti englanninkielisiin maihin, joissa on luotu monenlaisia toimivia koulutusmalleja. Niissä keskeisessä roolissa ovat olleet mm. kehotietoisuus, tunnetaidot, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen sekä lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutusten tiedostaminen. Alkuperäinen Yhteinen kieli -peruskoulutuksemme on syntynyt integroimalla olemassa olevista tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvista malleista Suomen oloihin sopivan koulutuspaketin (TIT). Korostamme omassa koulutusmallissamme erityisesti luovia terapioita ja kehollisia menetelmiä. Traumainformoitua kohtaamista toteuttavien organisaatioiden yhtenä periaatteena monissa maissa on, että työpaikoilla pitää olla koulutettuja henkilöitä, joiden puoleen ihmissuhdetyöntekijät voivat kääntyä, kun omat tunteet nousevat pintaan ja eväät tuntuvat olevan vähissä. Siksi koulutamme ensimmäisessä vaiheessa erityisesti työpaikkojen avainhenkilöitä, työnohjaajia ja valmentajia traumatietoiseen työotteeseen.

Koulutuksen teemat ja sisältö

Pääasiallisena oppimateriaalina koulutuksissa käytetään kouluttajayhteisön tuottamaa tietokirjaa Yhteinen kieli, Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (Basam Books 2020). Lisäksi suunnittelemme moniammatillisille kouluttajayhteisöille joustavia ja muuntautuvia koulutusmateriaaleja harjoituksineen. Ihmistyötä tekevän on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja tarvittaessa hänen on saatava tähän tukea, jotta työn tekeminen laadukkaasti on mahdollista.

Koulutuspäivien teemoina ovat turva, myötätunto sekä työhyvinvointi ja työnilo. Keskeisiä aiheita ovat kasvattajien ja sote-ammattilaisten itsetuntemuksen sekä tunnetaitojen ja monialaisen yhteistyökyvyn kehittäminen. Koulutus on vahvan kokemuksellinen. Se pohjautuu teoriatietoon (ACE-tutkimukset, traumatietous, kansainväliset traumainformoidut mallit), jota yhdistetään käytäntöön erilaisin luovin, hyväksyvää läsnäoloa ja kehotietoisuutta edistävin harjoituksin. Ihmistyöntekijöiden oma hyvinvointi on olennaista työn kehittämisessä. Ammattilaisen oma itsetuntemus ja omien tunnetilojen säätelykyky auttavat myös tukemaan asiakasta, jolla on ongelmia omien tunnetilojensa säätelyssä.

Traumainformoitu työote on kokonaisvaltainen yhteisö- ja organisaatiokulttuuriin liittyvä kehitysote. Iloa ja toivoa -kehitystyöryhmän tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa pidempiä koulutuksia ja laajentaa kohderyhmää niin, että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöiden lisäksi kaikki muutkin vuorovaikutustaitoja työssään tarvitsevat työntekijät esimerkiksi sisäisissä ja ulkoisissa asiakasrajapinnoissa voivat saada perustiedot traumainformoidusta kohtaamisesta.

Iloa ja toivoa -kehitystyöryhmä julkaisee traumatietoisuuteen liittyen myös tietokirjallisuutta ja oppaita. Lisäksi se kehittää konseptin ympärille kansainvälistä yhteistyötä, tutkimus- ja kehitystoimintaa. Työryhmän pitkän ajan tavoitteena on integroida traumainformoituja sisältöjä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusjärjestelmään. Tämä mahdollistaa systeemisen toimintakulttuurin muutoksen, jossa pyritään rakentamaan eri toimijoiden välistä avointa ja tasavertaista dialogia. Kehityksen edellytyksenä on jaettu kumppanuuteen kytkeytyvä paradigma ihmistyötä tekevien ammattilaisten traumatietoisuuden lisäämiseksi. Traumainformoidun kohtaamisen vaikutukset näkyvät tutkitusti käytännössä työntekijöiden työhyvinvoinnin paranemisena, sairauspoissaolojen sekä varhaisen eläköitymisen vähenemisenä.

‍

Työryhmä

Koulutuksen suunnittelussa teemme moniammatillista yhteistyötä punoaksemme yhteen mielenterveyteen, terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvää tieteellistä tietoa ja kokemusperäistä viisautta. Työryhmämme alkuperäiset jäsenet edustavat eri akateemisia aloja.

Anne Pelkonen on kouluttajapsykoterapeutti, psykiatrian erikoislääkäri ja työnohjaaja. Hän käyttää työskentelyssään kognitiivisen psykoterapian, traumapsykoterapian sekä kehollisen, sensomotorisen psykoterapian menetelmiä sekä EMDR- poisherkistämismenetelmää.

Karoliina Maanmieli työskentelee hankkeemme projektipäällikkönä. Hän on filosofian tohtori, kirjallisuusterapiaohjaaja ja lähihoitaja jolla monipuolinen työhistoria kirjallisuusterapian, kirjoittamisen tutkimisen ja mielenterveystyön saroilla. Hän työskentelee koordinaattorina myös haja-asutusalueen naisten tukemiseen tarkoitetussa Heroines- Erasmus+-hankkeessa.

Kati Sarvela on traumainformoidun mallin suomalainen uranuurtaja. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja terapeutti (sensomotorinen psykoterapia, hypnoterapia). Hammaslääkärin työnsä ohella hän kouluttaa tietoisuustaitoja, hypnoterapiaa, draamallista kirjoittamista sekä traumainformoitua hoitamista. Anne Pelkonen on psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on yli 20 vuoden työkokemus psykiatrissa yksiköissä, työterveyshuollossa sekä psykoterapeuttina. Hänellä on keskeinen merkitys liikkeessä laaduntarkkaijana.

Johanna Linner Matikka on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sosiaalityöntekijä, diakonian vihkimyksen saanut sosionomi (AMK), joogaopettaja (RYT200) sekä sertifioitu TRE®- ohjaaja. Tällä hetkellä hän opiskelee Welfare, Health and Management -tohtoriohjelmassa.

Annika Sarvela on tanssija, joogaopettaja sekä laillistettu hieroja. Hän työskentelee laajasti tanssin ja kehotietoisuusmenetelmien välittäjänä käyttäen työssään keskeisenä menetelmänä kunnioittavaa kosketusta.

Katri Kluukeri on erityislastentarhanopettaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja. Hän toimii varhaiskasvatusalan työnsä ohella kirjallisuusterapiaohjaajana ja –kouluttajana. ‍

‍

Lisätiedot  

iloajatoivoa@gmail.com