On tärkeää tiedostaa, että monille ihmisille, erityisesti syrjäytyneille ryhmille, trauma ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan pikemminkin kokonaisvaltainen kokemus, joka värittää kaikkia muita hänen kokemuksiaan. Eugene Gendlin, fokusoinnin kehittäjä, vertaa sitä tapettiin, joka on jatkuvasti olemisen tilamme “seinillä”.  Sen voi ajatella olevan kehotunnun (felt sense) jatkuvaa, moniaistillista stressaavaa, taustahälyä. Lapsuusiän haitallisista kokemuksista tai traumasta kärsivällä keho on lähes taukoamattomassa selviytymisvasteen tilassa (“pakene tai taistele”, “matele tai miellytä”). Itseasiassa kaikilla meillä neurofysiologinen tilamme on  aina läsnä ja se värittää meidän uusia kokemuksiamme ja elämyksiämme. Tapettimme heijastavat neurofysiologisen tilamme “perusasetuksia”.

Neurofysiologinen tilamme sanelee, miten koemme, aistimme maailmaa. Jos asiakkaamme esimerkiksi asuu huoneessa, jonka tapetit on koristeltu ylivireydestä nousevilla pelon tai vihan kuvilla, tämä vääristää hänen kokemustaan. Hän näkee kaiken tämän linssin kautta, jolloin maailma tuntuu hänestä koko ajan uhkaavalta. Olemme onnekkaita, tervävimmillämme ja parhaat puolemme vahvistuvat silloin, kun neurofysiologiamme ei ole pitkään säätelemättömissä ylivireys- tai alivireystiloissa, vaan se on levollinen. Se luo perustan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme.

Tapetin kuvioita ei määrittele pelkästään henkilökohtainen trauma. Sen kuviointiin vaikuttaa ylisukupolviset traumat ja globaalit kriisit, kuten pandemiat.  Esimerkiksi rakenteellinen väkivalta, etninen tausta, osattomuus, kiusaamiskulttuuri, köyhyys, neurokirjo, vammaisuus sekä  sukupuoli voivat vaikuttaa neurofysiologiaamme. Voi ajatella, että poliitikkojen toimintaa, niin kuin muidenkin ihmisten toimintaa, määrittelee merkittävästi heidän traumahistoria ja se, ovatko he työstäneet haavoittavia kokemuksiaan riittävästi. Päättäjiltä tulisi odottaa hyvin integroitunutta tietoisuutta, jonka toimintaa ei ohjaa käsittelemätön trauma. Tiedämme, että neurofysiologisessa toksisessa stressitilassa aivomme osat eivät yhdisty toinen toisiinsa jouhevasti ja ne eivät toimi ihanteellisesti.

Tapetit voi vaihtaa. Se edellyttää tietoa ja kokemuksellista oppimista. Tätähän traumainformoitu työotekin tavoittelee: vakaampia ihmisiä vakaammissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Vakavasti traumatisoituneilla tapettien vaihto tapahtuu parhaiten terapiassa.

#neurofysiologia #toksinenstressi #trauma #traumainformoitu #traumatietoinen

Lähteet

Jin Winhall (2021). Treating Trauma and Addiction with the Felt Sense Polyvagal Model, A Bottom-Up Approach, NY:Routledge

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.