SEURAAVASSA pyrin tiivistetysti avaamaan sitä, mistä traumainformoidussa työotteessa on kysymys. Pohjana pohdiskelussani on erinomainen Levensonin (2017) artikkeli, jossa hän kuvaa traumainformoitua työoteetta sosiaalityössä, mutta koska traumainformoidussa työotteessa on kysymys rinnasteisista integroituneista yksiköistä ja yhteisestä monialaisesta kielestä, nämä sosiaaityön periaatteet soveltuvat kaikillille ihmistyön aloille.

SOTE-ammattilaiset ja kasvattajat kohtaavat päivittäin palvelujenkäyttäjillä, joilla on takansansa traumahistoriaa -haavoittavia kokemuksia. Erityisesti rikosseuraamuslaitoksen työntekijät joutuvat kohtaamaan poikkeuksellisen traumatisoituneita ihmisiä.

Toksisen stressin yleisyyden vuoksi on tärkeää tarjota palveluita, joissa työntekijät tunnistavat haitallisten kokemusten yleisyyden palvelunkäyttäjien elämässä, mutta yhtälailla myös ammattilaisten omassa elämässään. Kun traumalinssit on puhdistettu, näemme monet omista ja palvelunkäyttäjien oireista selviytymisyrityksinä. Traumainformoituina oivallamme, kuinka varhaiset haitalliset kokemukset muokkaavat perustavanlaatuisesti henkilön uskomuksia maailmasta vaikuttaen (ilman korjaavia kokemuksia) hänen biopsykososiaaliseen toimintaansa koko elämänkaaren ajan.

Traumainformoitu työote sisältää turvallisuuden, luottamuksen, yhteistyön, valinnan ja voimaantumisen ydinperiaatteet. Järjestelmä tarjoaa palveluja yhteistoiminnallisella systeemisellä tavalla, jolloin vältetään tahattomasti toistuva, vahingollinen ihmissuhteiden dynamiikkaa auttamissuhteessa. Traumainformoitu työote voidaan integroida osaksi kaikenlaisia olemassa olevia näyttöinformoituja palveluiden tuottamismalleja eri väestöryhmien ja toimijoiden välillä, mikä voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, ammattilaisten terapeuttista liittoa edistäen kaikkien jälkitraumaattista oppimista ja kasvua.

Näyttöinformoitu merkitsee sitä, että palveluja ohjataan monitieteelliseen näyttöön perustuen. Tässä näytössä myös palveluiden käyttäjien ja ammattilaisten omilla eletyillä kokemuksilla on merkitystä.

#traumainformoitutyöote #trauma  #hyvinvointialueet

‍

Lähteet

Levenson, J. (2017). Trauma-Informed Social Work Practice, Social Work, Volume 62, Issue 2, April 2017, Pages 105–113, https://doi.org/10.1093/sw/swx001

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.