Traumainformoitu työote

SEURAAVASSA pyrin tiivistetysti avaamaan sitä, mistä traumainformoidussa työotteessa on kysymys. Pohjana pohdiskelussani on erinomainen Levensonin (2017) artikkeli, jossa hän kuvaa traumainformoitua työoteetta sosiaalityössä, mutta koska traumainformoidussa työotteessa on kysymys rinnasteisista integroituneista yksiköistä ja yhteisestä monialaisesta kielestä, nämä sosiaaityön periaatteet soveltuvat kaikillille ihmistyön aloille.

SOTE-ammattilaiset ja kasvattajat kohtaavat päivittäin palvelujenkäyttäjillä, joilla on takansansa traumahistoriaa -haavoittavia kokemuksia. Erityisesti rikosseuraamuslaitoksen työntekijät joutuvat kohtaamaan poikkeuksellisen traumatisoituneita ihmisiä.

Toksisen stressin yleisyyden vuoksi on tärkeää tarjota palveluita, joissa työntekijät tunnistavat haitallisten kokemusten yleisyyden palvelunkäyttäjien elämässä, mutta yhtälailla myös ammattilaisten omassa elämässään. Kun traumalinssit on puhdistettu, näemme monet omista ja palvelunkäyttäjien oireista selviytymisyrityksinä. Traumainformoituina oivallamme, kuinka varhaiset haitalliset kokemukset muokkaavat perustavanlaatuisesti henkilön uskomuksia maailmasta vaikuttaen (ilman korjaavia kokemuksia) hänen biopsykososiaaliseen toimintaansa koko elämänkaaren ajan.

Traumainformoitu työote sisältää turvallisuuden, luottamuksen, yhteistyön, valinnan ja voimaantumisen ydinperiaatteet. Järjestelmä tarjoaa palveluja yhteistoiminnallisella systeemisellä tavalla, jolloin vältetään tahattomasti toistuva, vahingollinen ihmissuhteiden dynamiikkaa auttamissuhteessa. Traumainformoitu työote voidaan integroida osaksi kaikenlaisia olemassa olevia näyttöinformoituja palveluiden tuottamismalleja eri väestöryhmien ja toimijoiden välillä, mikä voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, ammattilaisten terapeuttista liittoa edistäen kaikkien jälkitraumaattista oppimista ja kasvua.

Näyttöinformoitu merkitsee sitä, että palveluja ohjataan monitieteelliseen näyttöön perustuen. Tässä näytössä myös palveluiden käyttäjien ja ammattilaisten omilla eletyillä kokemuksilla on merkitystä.

#traumainformoitutyöote #trauma  #hyvinvointialueet


Lähteet

Levenson, J. (2017). Trauma-Informed Social Work Practice, Social Work, Volume 62, Issue 2, April 2017, Pages 105–113, https://doi.org/10.1093/sw/swx001

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Kohti ihmistenvälistä yhteyttä – yhteisö kanssasäätelijänä

Elämme palveluyhteiskunnassa, jossa ihmiselle niin luonnollinen yhteisöllisyys, vastavuoroisuus ja toisen ihmisen kanssa tapahtuvaan kanssasäätelyyn perustuva luonnolline

Lue lisää
Kärsitkö kanssasäätelyn vajeesta

Minkälainen vaikutus kansanterveyteen mahtaisi olla sillä, että loisimme uuden diagnoosiluokan, joka olisi nimeltään ”Krooninen kanssasäätelyn vaje”? Mielestäni tätä tarv

Lue lisää
TraumaCafe 15.2.2023 Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn

Haastateltavana väkivaltatyönasiantuntija Katja Kytölä. Myös perheväkivaltatyössä tarvitaan traumainformoituatyöotetta, aivan niin kuin kaikilla ihmisosaamisen alueilla.

Lue lisää