TYÖPAIKAT AIKUISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ. Istuimme kahvilassa viettäen aikaa ystävyyden ja yhteistyön merkeissä täydet kuusi tuntia jakaen ajatuksia ja kokemuksia sekä parantaen jälleen kerran maailmaa. Mietimme työelämää ja erityisesti sitä, miten paljon kärsimystä ja lisäkuormitusta yksilökeskeisyys ja ihmistenvälinen yhteydettömyys tai ihmistenvälisten suhteiden heikko laatu aiheuttaa työpaikoilla. Kulttuurisena lisätaakkana olemme medikalisoineet ongelmamme siten, että joka lähtöön kuvittelemme tarvitsevamme ulkopuolista ”asiantuntijaa”, joka kirjoittaa elämämme käsikirjoituksen tai parantaa meidät. Asiantuntijoilla on tottakai paikkansa, mutta nykyinen työkulttuurimme kertoo ihmisistä ja yhteisöistä, jotka ovat kadottaneet yhteyden niin itseensä ja omaan itseohjautuvuuteensa kuin yhteyden kanssaihmisiin. Tämän kaiken seurauksena kokonaisvaltainen työpahoinvointi vain lisääntyy.

Traumainformoituun lähestymistapaan kuuluu se, että voimme ajatella kaikilla toimialoilla työpaikat aikuisten ihmisten dynaamisina oppimisympäristöinä, joissa oppimisella viitataan ihmistenvälisissä vuorovaikutussuhteissa tapahtuvaan oppimiseen sekä tätä kautta ihmistenvälisten suhteiden laadun kehittymiseen. Opimme luottamaan itseemme sekä toisiin ja kokemaan näin olomme turvallisiksi, kun tiedostamme, miten valtava merkitys sillä on, millä tavalla kohtaamme toisemme työelämässä. (Marjanen & Chatelain 2022, 12–13.)

Jos itseä joskus kummastuttaa oma tai toisen toiminta, on rakentavampaa pohtia, mitä minulle tai sinulle on tapahtunut, kun toimimme näin? Tämä ei tarkoita sitä, että lähtisimme vatvomaan menneisyyttä. Tarkoitus on vain tiedostaa, että menneisyytemme on sisäänrakennettuna nykyhetkessä. Elämänhistoriamme elää ja vaikuttaa käyttäytymiseemme keho-mieli -kokemuksemme kautta myös tällä hetkellä.

Voisiko työyhteisöt olla traumatietoisina ja myötätuntoa vahvistavina yhteisöinä uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa tarjoaisimme toinen toisillemme luonnollisia, korjaavia, toipumista ja sisäistä tasapainoamme eheyttäviä kohtaamiskokemuksia? Esimerkiksi sosiaalisen oppimisen teorian mukaan kyllä. (Wenger 1998, 2009; Tynjälä 1999, 37–39.) Entä jos on myös niin, että medikalisoiva asiantuntijakulttuuri on patologinen, koska se ruokkii yksilökeskeistä ajattelua eikä tunnista turvallisten lähisuhteiden merkitystä sen enempää työssä kuin muussakaan elämässä?

Myös useiden yhteiskuntasektoreiden toimijat, media tai poliittiset rakenteet ruokkivat yksilökeskeistä asiantuntijakulttuuria, vaikka samanaikaisesti julkisuudessa voimme todistaa, kuinka erilaisissa ammattirooleissa toimivat työntekijät ovat haavoitettuja ja käyttäytyvät traumansa ohjaamina. Yksilöllisten traumojen rinnalla kollektiivinen trauma vaatii siirtymän yksilökeskeisistä toimintatavoista ja käyttäytymisestä yhteisöllisempään ja yhteistyöhön perustuvaan elämäntapaan, jossa ymmärrämme turvallisten lähisuhteiden ja korjaavien kokemusten merkityksen myös työelämässä.

Kirjoitus on julkaistu myös sivustolla www.ihminenihmiselle.com

#traumainformoitutyöote #yhdessaoppiminen #oppiminen #ihmissuhteet

‍

Lähteet

Marjanen, K., & Chatelain, S. (2022). Dimensions ofteacher students' professional knowledge development in a dialogue withcreative music teaching. IJMSTA. 2022 January 01; 4 (1): 1–16. DOI: https://doi.org/10.48293/IJMSTA-82

Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena.Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä.

Wenger, E. (1998). Communities of practice: Learning, meaning andidentity. Cambridge University Press.

Wenger, E. (2009). Social learning capability. Four essays on innovation and learning insocial systems. Article. Springer Link. DOI:10.1007/978-94-6091-609-0_15

‍

Kirjoittajat

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan turvallisen työkulttuurin tukemiseen ja inhimillisen kyvykkyyden kehittämiseen asiakasorganisaatioiden lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(at)ihminenihmiselle.com

‍

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.